Nettiraiskaaja vaanii kerrosten välissä

Helsingin Sanomat uutisoi tänään Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksesta, jonka mukaan joka kolmas 9-luokkalainen tyttö ja noin joka neljäs samanikäinen poika on joutunut seksuaalisen häirinnän tai väkivallan uhriksi. Uutinen herätti keskustelua Twitterissä, missä keskustelun aiheeksi nousi edelleen nettiahdistelu (jota on tutkimuksen mukaan kokenut tytöistä 25 % ja pojista 10 %).

Nettiahdistelusta puhuttiin jo aiemminkin keväällä YLE:n MOT-ohjelman ”Saalistajat verkossa”-lähetyksen vuoksi. Ohjelmaa varten IRC-galleriaan oli luotu kaksi feikkiprofiilia – 13-vuotias Jenna ja 14-vuotias Emma, jotka alkoivat hyvin nopeasti saada seksuaalisia ehdotuksia noin 20 – 30 -vuotiailta miehiltä (Ks. MOT-ohjelman sivuilta kirjoitus ”23-vuotias mies, joka lähetit kuvan sukuelimistäsi”).

Siis 20 – 30 -vuotiailta, ei niiltä 50 – 65 -vuotiailta setämiehiltä, joita on tavattu ajatella, kun puhutaan ”nettiahdistelijoista”. Lue koko artikkeli…

Globaali julkaisu murskaa piratismin

Billboard-lehti julkaisi viime viikolla uutisen, jonka mukaan musiikkiteollisuudessa oltaisiin siirtymässä globaaleihin julkaisupäiviin. Tähän astihan meininki on vaihdellut niin, että joissain maissa uudet julkaisut on ollut tapana pukata ulos perjantaina, joissain toisissa taas maanantaina ja kolmansissa tiistaina. Mikäli suunnitelma toteutuu, lähitulevaisuudessa kaikki julkaisut pistettäisiin myyntiin aina perjantaisin.

Jos ihan rehellisiä ollaan, en todellakaan tiedä, mihin julkaisupäiväratkaisut ovat perustuneet, mutta ilmeisestikin niiden takana ovat historialliset syyt. Toisaalta se, miksi niin tehdään, on toissijaista. Merkityksellistä on vain se, että niin tosiasiallisesti tapahtuu, sekä se, mitä vaikutuksia näillä ratkaisuilla on.

Yksi vaikutus on piratismi. Lue koko artikkeli…

Google unohtaa – Anonymous ei

Googlen voi pakottaa unohtamaan yksityishenkilölle kiusalliset asiat. Näin totesi EU-tuomioistuin toissapäivänä, kun se sylkäisi ulos päätöksen C-131/12. Tapauksessa espanjalaismies oli vaatinut, että Google poistaa linkin La Vanguardia -lehden artikkeliin, jossa kerrottiin miehen velkojen vuoksi järjestetystä pakkohuutokaupasta.

EUT käski linkin poistettavaksi, sillä se loukkasi miehen yksityisyyttä. Yksityishenkilön oikeus yksityisyyteen ja ”oikeus tulla unohdetuksi” ovat tärkeämpiä kuin hakukonefirman taloudelliset motiivit tai internetinkäyttäjien oikeus informaatioon.

Tapauksesta löytyy jo parikin melko positiiviseen sävyyn tehtyä kirjoitusta: Heini Larroksen kirjoitus suomenlaki.comissaJussi Pullisen kirjoitus NYTissä sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion haastattelu aiheesta Hesarissa.

Ainakin itselleni tuli kuitenkin mieleen muutama kysymys, joita ei noissa artikkeleissa käsitelty:

  1. Miksi päätös kohdistettiin hakukoneeseen,
  2. Miten informaation löytämisen helppous vaikuttaa asiaan ja
  3. Miten tietojen luonne ja ja yksityishenkilön käsite on määritelty?

Lue koko artikkeli…

EU-tuomioistuimen teletunnistetietotylytys ja perustuslakivaliokunnan harharetki

EU-tuomioistuin tylytti teletunnistetietojen tallennusvelvollisuuden totaalisesti. Direktiivi kaatui niin että humahti. Koska HS:n artikkeli ja uuden suosikkilakiblogini Perustuslakiblogin asiaa koskeva kirjoitus ovat varsin hyviä, en lähde itse asiaa tarkemmin käsittelemään. Pari juttua kuitenkin sanottakoon. Lue koko artikkeli…

Tekijänoikeustuomiot ihmisoikeuksien vastaisia? ”Close, but no cigar”

Ruotsin piraattipuolueen kantaisä Rick Falkvinge blogasi pari päivää sitten Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen eli EIT:n Ashby Donald ja muut v. Ranska -tuomiosta (tuomion englanninkielinen lyhennelmä ja kommentaari tässä, alkuperäinen ranskankielinen tuomio tässä).

Kirjoituksessaan Falkvinge katsoo, että:

  1. tuomiollaan EIT vahvisti, että tekijänoikeudet ovat ihmisoikeuksien, erityisesti sananvapauden kanssa ristiriidassa; ja
  2. koska tekijänoikeus on tavallisen lain tasolla ja sananvapaus taas ihmisoikeus, sananvapaus syrjäyttää tekijänoikeuden; ja täten
  3. ketään ei voida tuomita tekijänoikeuksien rikkomisesta, elleivät perusoikeuksien rajoitusedellytykset tuomitessa täyty.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset taas ovat 1) rajoituksella täytyy olla hyväksyttävä peruste 2) rajoituksen tulee olla lakiin perustuva ja 3) rajoituksen täytyy olla demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön (necessary).

Ainakin omassa Facebook-kaveripiirissäni linkit Falkvingen kirjoitukseen lentelivät ympäriinsä hurraavilla kommenteilla ryyditettynä – ”A considerable step in the right direction” ja niin edelleen.

Minusta kuitenkin kuulosti oudolta, että ihmisoikeustuomioistuin olisi alkanut soveltaa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä tuomiotasolla. Kävinkin lukemassa tuomion kommentaarin Falkvingen tekstin luettuani ja noh… eihän se nyt ihan niin mennyt. Lue koko artikkeli…