Vihapuhelaki on naurettavaa pelleilyä

Post no hate

Jos ei ole asunut viimeistä kymmentä vuotta tynnyrissä, lienee tietoinen siitä, miten asenteet ovat viime vuosina kärjistyneet. Lisäksi lähestyvät eduskuntavaalit ovat kuumentaneet niin poliitikkoja ja politiikonalkuja kuin tavallisia kansalaisiakin.

Niin vaalit kuin yhteiskunnallinen kärjistyminen ovat myös innoittaneet joitain henkilöitä poliittisesti motivoituneeseen väkivaltaan vääränmielisiä kohtaan.

Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että poliittiset puolueet ovat huolestuneet nk. vihapuheesta. Kuten yllä linkkaamastani YLE:n uutisesta käy ilmi, lähes kaikkien puolueiden ehdokkaista valtaosa kannattaa vihapuheen kriminalisointia.

Tämä on naurettavaa pelleilyä. Seuraavaksi kerron miksi.

Lue koko artikkeli…

Fanitaide, parodia ja fanitaide parodiana

BM-Ankat

Aina välillä tulee vastaan erilaisia faniteoksia, joihin on liitetty jonkinlainen ”This is intended as a parody”-disclaimer. Disclaimerin tarkoituksena mitä ilmeisimmin on välttää erilaiset väitteet tekijänoikeusloukkauksista. Herää kysymys, voiko fanitaide olla parodiaa.

Usein tällaisilla disclaimereilla ei ole sitä vaikutusta kuin niiden käyttäjät toivoisivat, mutta miksi? Vilkaistaanpa taas lakia ja oikeustiedettä.

Olen aiemminkin kirjoittanut fanitaiteesta ja hahmon tekijänoikeudesta, mutta kirjoituksen jälkeen on tullut jonkin verran uutta dataa aiheesta ja toisaalta aiempi kirjoitukseni ei käsitellyt parodiaa lainkaan.

Joten olkaa hyvät.

Lue koko artikkeli…

Generation Zero – tappajarobottien tekijänoikeudet videopeleissä

Törmäsin ylläolevaan Generation Zero -pelin traileriin toissapäivänä. Peli sijoittuu 1980-luvun Ruotsiin, missä ihmiset ovat kadonneet ja tappajarobotit ovat ottaneet vallan. Pelaajan tehtävänä on selviytyä hengissä ja selvittää, miksi ihmiset katosivat, mistä robotit ovat tulleet, mitä on tapahtunut ja todennäköisesti valloittaa kansankoti takaisin.

Peli vaikuttaa minusta todella hyvältä, mutta vielä mielenkiintoisemman siitä tekee sen pinnan alla muhiva tekijänoikeuskänkkäränkkä, josta mm. ruotsin YLE eli SVT, sekä pelimediat PC Gamer ja EuroGamer ja ruotsalainen FZ ovat raportoineet.

Lue koko artikkeli…

Rangaistusfetisismi ei välttämättä ole oikea ratkaisu

Vankila

”Raiskaaja sai 2,5 vuotta ehdollista vankeutta”, lehdessä luki. ”Vain kaksi ja puoli vuotta!? Ja eihän ehdollinen vankeus edes ole mikään rangaistus!” mies manasi.

Melko tyypillinen reaktio, jos somea lukee. Kaikkihan tietävät, että rikosoikeudellisten rangaistusten tulee olla kovia. Muuten homma ei toimi. Sehän on selvä: rangaistus on pelote. Jos rangaistus on kova, ihmiset tekevät vähemmän rikoksia.

Mutta entä jos kovat rangaistukset itse asiassa lisäävät rikoksia?

Lue koko artikkeli…

Suostumus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia

Suostumus

#metoo-kampanjan jälkimainingeissa on Suomessakin alkanut keskustelu siitä, pitäisikö raiskauksen määritelmää muuttaa rikoslaissa niin, että jatkossa raiskaus määriteltäisiin etupäässä suostumuksen puutteen kautta. Toki raiskauksen määritelmästä on keskusteltu ennenkin, mutta nyt alkanut #suostumus2018-kampanja lienee näkyvin pyrkimys lainkohdan muuttamiseen.

Tällä hetkellä raiskaus on määritelty rikoslain 20 luvun 1 §:ssä siten, että kyseessä pitää olla sukupuoliyhteys, johon:

  1. Toinen on pakotettu väkivalloin,
  2. Väkivallalla uhkaamalla, tai
  3. Käyttämällä hyväksi toisen tiedottomuutta/sairautta/vammaisuutta/pelkotilaa tai muuta avutonta tilaa, jonka vuoksi hän on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka muulla kuin [väkivaltaan liittyvällä] uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen.

Jotkut keskustelijat ovat olleet sitä mieltä, että lainkohdan muuttaminen suostumuslähtöiseksi on yksinkertaista, koska ”suostumushan on aivan yksinkertainen asia” (esim. tämä Maija Aallon kolumni Helsingin Sanomissa).

Näin asia ei kuitenkaan ole. Suostumus on yksinkertainen asia vain periaatteessa.

Lue koko artikkeli…