Ei ole mitenkään harvinaista, että lehdistöltä ja sukulaisilta menevät lakimiehet ja asianajajat iloisesti sekaisin. Sinällään tämä on ymmärrettävää, koska titteleitä on paljon, jotkut ovat toisensa poissulkevia, toiset eivät, jne. Koska tittelit ovat myös joissain tapauksissa tietynlaisia eturyhmiä, edes ryhmiin kuuluvilla ei ole insentiiviä viestiä näistä täysin puolueettomasti ja ainakin alalla toimivana huomaa, miten rivien välistä annetaan välillä pientä niittiä muiden ryhmien edustajille.

Mutta katsotaanpa niitä juristien pokemon-tyyppejä:

Oikeustieteelliset tutkinnot

Jotta homma alkaisi mahdollisimman sekavasti, oikeustieteelliset tutkinnot on järjestetty muista korkeakoulututkinnoista poikkeavasti. Muilla aloilla kandidaatti on alempi korkeakoulututkinto ja maisteri ylempi. Oikeustieteessä näin ei kuitenkaan ole, vaan sekä oikeustieteen kandidaatti (OTK) että oikeustieteen maisteri (OTM) ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Oikeustieteen kandidaatti on kuitenkin maisteria vanhempi tutkinto; viimeiset kandidaatit valmistuivat joskus tuossa v. 2005 – 2007 -vaihteessa ja sen jälkeen valmistuneet ovat maistereita. Tutkinnosta voi siis päätellä jotain henkilön valmistumisvuodesta, sillä usein vanhemmat juristit kantavat OTK-tutkintoaan ylpeydellä. Kertoohan se, etteivät he ole mitään märkäkorvia, toisin kuin minun kaltaiseni OTM:t. Mutta jottei tilanne olisi liian helppo, jotkut OTK:t ovat huomanneet joutuvansa selittelemään, että kandi on itse asiassa ylempi tutkinto ja käyttävätkin tästä syystä OTM-lyhennettä.

Käytännössä OTK ja OTM merkitsevät kuitenkin samantasoista koulutusta, eli ylempää korkeakoulututkintoa. Alemmat ovat sitten varanotaari eli VN (vanhempi tutkinto; oli olemassa OTK:n aikoina) ja oikeusnotaari eli ON (nykyinen alempi korkeakoulututkinto). Jatkotutkintoja taas ovat oikeustieteen lisensiaatti ja oikeustieteen tohtori.

Disclaimer: olen OTM (ja ON).

Lakimies / juristi

Lakimies ja juristi ovat käytännössä synonyymejä. Ne ovat kattotermejä, joilla käytännössä viitataan kehen tahansa oikeustieteellisellä tutkinnolla varustettuun. Joskus, erityisesti opiskelijapiireissä, näillä termeillä voidaan viitata myös oikeustieteen opiskelijaan. Yleensä kuitenkin viitataan jo valmistuneeseen henkilöön, jolla on nimenomaan ylempi tutkinto.

Lakimies voi siis periaatteessa olla VN tai ON, mutta lähes aina kuitenkin OTK/OTM, OTL tai OTT.

Koska lakimies ja juristi ovat kattotermejä, tällainen henkilö voi myös olla AA, VT tai luvansaanut lakimies, joista kohta lisää.

Huomaa kuitenkin, että lakimies ja juristi eivät lähtökohtaisesti ole suojattuja nimikkeitä, joten lakimiehen titteliä voi käyttää myös henkilö, jolla ei ole minkäänlaista oikeustieteellistä koulutusta. Tiedän ainakin pari tapausta, jossa jonkinlaiselta lakitoimisto tötterströmiltä on tullut uhkaavan oloinen kirje, jossa on vaadittu huikeita korvaussummia heikoin perustein. Toki useimmat juristit ovat mitä väittävätkin olevansa.

Disclaimer: olen lakimies ja siis juristi.

Asianajaja (AA)

Asianajaja on se, miksi lakimiestä usein tituleerataan. Tämä on kuitenkin virhe; asianajajia ovat vain lakimiehet, jotka kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon. Asianajajilla on erityiset kelpoisuus- ja kokemusedellytykset, jotka liittoon haluavan tulee täyttää. Jäseneksi mielivän tulee suorittaa erityinen asianajajakoe, joka testaa mm. hakijan asiaosaamista sekä liiton eettisten ohjeiden (joista osa perustuu myös lakiin) osaamista.

Maallikolle voisi todeta, että asianajaja on brändätty lakimies. Asianajajan titteli on eräänlainen laatutakuu, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö asianajajakin voisi sössiä totaalisesti. Asianajajia kuitenkin valvoo Asianajajaliiton valvontalautakunta, joka jakelee huomautuksia ja varoituksia ja ääritapauksessa erottaa henkilön liitosta. Tällöin henkilö menettää oikeuden käyttää asianajajan titteliä.

Asianajajan titteli on suojattu nimike, jota saa käyttää vain liittoon kuuluva henkilö. Usein, muttei aina, asianajajat ovat myös varatuomareita eli VT:itä. Sen sijaan asianajajat eivät voi olla luvansaaneita oikeudenkäyntiasiamiehiä, vaikka täyttäisivät kelpoisuusehdot, vaan nämä kaksi titteliä sulkevat toisensa pois (tästä lisää alla).

Disclaimer: en ole asianajaja.

Varatuomari (VT)

Varatuomari on arvonimi, joka voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun hyväksytysti. Auskultointi kestää vuoden ja se suoritetaan yleensä jossakin käräjäoikeudessa. Auskultoivien henkilöiden tehtävänimikkeenä on käräjänotaari.

Auskultointi alkaa jonkinlaisilla käräjäsihteeritehtävillä, mutta tästä edetään kokemuksen karttuessa yhä vaativampiin hommiin. Loppupeleissä käräjänotaarit toimivat tuomareina yksinkertaisissa rikos- ja siviiliasioissa. Rattijuopumukset ja yksinkertaiset velkomusasiat ovat tyypillistä käräjänotaarien käsiteltävää tavaraa.

Kun auskultointi on kestänyt vuoden, henkilö saa varatuomarin arvonimen hakemalla sitä hovioikeudelta. Käytännössä varatuomarius siis tarkoittaa, että henkilöllä on käytännön kokemusta tuomioistuintyöskentelystä ja tietää, miten asiat tuomioistuimessa etenevät.

Auskultointia suositellaan erityisesti sellaisille lakimiehille, jotka pyrkivät urallaan tuomioistuintoimintaan joko tuomariksi, syyttäjäksi tai ihan vain runsaasti prosessaavaksi (oikeudenkäymistä kutsutaan alalla usein ”prosessaamiseksi”) lakimieheksi/asianajajaksi.

VT voi samalla olla AA, luvansaanut lakimies tai ihan vain normaali lakimies.

Disclaimer: en ole varatuomari.

Luvansaanut oikeudenkäyntiavustaja/lupalakimies

Luvansaanut oikeudenkäyntiavustaja, puhekielessä usein ”lupalakimies”, on juristitittelien maailmassa tulokas. Se on niin uusi titteli, ettei sille ole vielä edes lyhennettä.

Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista lobattiin voimaan 2013. Tätä ennen kuka tahansa OTK tai OTM oli kelvollinen edustamaan oikeudessa, mutta 2013 alkaen tilanne muuttui siten, että oikeudessa edustamista varten henkilön tulee olla joko asianajaja tai luvansaanut oikeudenkäyntiavustaja.

Lupalakimieheksi pääsee hakemuksesta, jos täyttää lupalakimiehen kelpoisuusehdot. Tällaisia ovat mm.

1. Asianajokokeen suorittaminen hyväksytysti, mikä ei siis välttämättä tee henkilöstä vielä asianajajaa, jos hän ei täytä edellytyksiä muilta osin tai ei vain liity liittoon;
2. Auskultoinnin suorittaminen, eli jos henkilö on varatuomari eli VT;
3. Vähintään vuosi alalla tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan toimeen. Todettakoon, että oikeudenkäyntiavustaja seisoo päämiehen vierellä oikeussalissa; oikeudenkäyntiasiamies on paikalla päämiehen puolesta. Sinällään kyseessä ovat samat tehtävät.

Vaikka lupalakimiesten kelpoisuusehdot ovat hieman vapaammat kuin esimerkiksi asianajajilla, näiden vastuut ja velvollisuudet ovat hyvin samantapaiset. Lupalakimiehiä myös valvotaan samalla tavalla kuin asianajajia. Samoin kuin asianajaja voidaan erottaa Asianajajaliitosta liiallisen tötöilyn takia, myös lupalakimiehen lupa voidaan poistaa tötöilyn vuoksi.

Lupalakimies voi olla VT, muttei AA – lupalakimiehen ja asianajajan tittelit ovat toisensa poissulkevia; vaikka henkilöllä olisi pätevyys molempiin, henkilö ei samaan aikaan voi toimia sekä lupalakimiehenä että asianajajana.

Disclaimer: olen luvansaanut oikeudenkäyntiavustaja

Julkinen oikeusavustaja

Lisäksi meillä on vielä julkisia oikeusavustajia. Julkinen oikeusavustaja on valtion virkamies, jonka tehtävänä on antaa oikeudellista apua viran puolesta. Julkinen oikeusavustaja on siis virkamies, mutta hänellä on asianajajan/luvansaaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuudet päämiestään kohtaan.

Disclaimer: en ole julkinen oikeusavustaja.

Ok, titteleitä on helvetisti. Minkälaisen juristin minä tarvitsen!?

Se, onko henkilö asianajaja, lupalakimies tai varatuomari, ei välttämättä ole merkityksellistä. Esimerkiksi useat paljon prosessanneet eli oikeudenkäyntihommia tehneet asianajajat ovat sanoneet, ettei varatuomarin arvosta olisi heille mitään hyötyä. He nimittäin tietävät jo, miten hommat oikeudessa toimivat.

Toisaalta, vaikka henkilö on muodollisesti asianajaja, luvansaanut oikeudenkäyntiavustaja voi hyvinkin ymmärtää tapauksen asiasisällön paremmin, tai vaikka olla kaikin puolin parempi prosessaamaan. Varatuomari voi hävitä prosessaamisessa asianajajalle tai luvansaaneelle oikeudenkäyntiavustajalle.

Toisaalta varsinkin nuorten (=alle 30-vuotiaiden) lakimiesten kohdalla tittelistä voi johonkin asti päätellä, mitä tämä on tehnyt; tämän jälkeen tittelistä ei kuitenkaan voi ihan hirveästi päätellä mitään vaan kokemus alkaa olla ratkaisevampaa.

Eli minkälainen juristi juuri sinun kannattaa ottaa?

Ota sellainen juristi, johon luotat, joka osaa tarvitsemiasi asioita ja jonka hinta on sopiva. Käytännössä kannattaa ottaa lupalakimies tai asianajaja, koska muissa tapauksissa henkilö ei voi edustaa sinua oikeudessa. Tai julkinen oikeusavustaja, jos olet persaukinen. Näistä muuten poikkeuksena asemaan sidottu edustaminen, joka taas tarkoit- joo, näistä lisää ensi kerralla, jolloin myös tekstiä siitä, miksi jotkut toimistot ovat asianajotoimistoja ja toiset lakiasiaintoimistoja/lakitoimistoja ja mitä siitä voi päätellä.

Eivätkös nämä tittelit ole helppoja?