Saako karmaisevaa klovnia kumauttaa käkättimeen?

Viime aikoina on mediassa puhuttu ”tappajaklovneista”. Kyseessä ovat siis ihmiset, jotka ovat klovniasuihin pukeutuneina pelotelleet ja joissain tapauksissa jopa pahoinpidelleet ihmisiä. Nyt ilmiö on ilmeisesti rantautunut Suomeenkin. Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pelleasuiset henkilöt olisivat pelotelleet lapsia Tuusulassa mm. moottorisahalla (ks. esim. MTV:n uutinen).

Tällaisten ”klovnihyökkäysten” yleistyessä kysymys kuuluu, saako pelottelevaa pelleä pamauttaa pläsiin?

Hätävarjelulla pelleä pataan?

Hätävarjelua koskee rikoslain (39/1889) 4 luvun 4 §. Sen 1 momentin mukaan:

”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.”

Jotta teko voisi olla hätävarjeluna sallittu, täytyy kyseessä siis olla aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys. Hyökkäys on aloitettu viimeistään silloin, kun nyrkki – tai moottorisahan terä – tulee kohti. Välittömästi uhkaava tilanne on, kun nyrkki tai em. moottorisaha on nostettu pystyyn lyönnin valmistelemiseksi.

Hätävarjelua saa kuitenkin jatkaa vain siihen saakka, kunnes hyökkäys on torjuttu. Maassa makaavaa ja tuskasta huutavaa hyökkääjää ei siis saa moukaroida. Hätävarjelun rajat ovat siinä mielessä tiukat, että voimaa saa käyttää vain niin kauan, että hyökkäys saadaan torjuttua, ei enempää. Jos siis kohti hyökännyttä pelleä tempaisee turpaan ja pelle pysähtyy niille sijoilleen vaikertamaan kivusta, oikeus hätävarjeluun loppuu.

Teon tulee olla kokonaisuutena arvioiden puolustettava. Kuten laissakin lukee, kokonaisarviossa tulee ottaa huomioon ”hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet”.

On siis eri asia, hyökkääkö lähitaisteluun erikoistuneen kaksimetrisen erikoisjääkäri–vapaaottelijan kimppuun 155-senttinen, 45-kiloinen mummeli pelleasussa, vaiko ko. erikoisjääkäri pelleasussa mummon kimppuun. Sanomattakin lienee selvää, että mummolle sallitaan enemmän ”puolustustekoja” kuin erikoisjääkärille.

Tarkkasilmäisimmät huomasivat, että ohitin oikeudettoman hyökkäyksen vaatimuksen. Vaatimus on oleellinen, sillä hätävarjelu on sallittu vain oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseen. Hyökkäys on melko selvä silloin, jos käyvällä moottorisahalla aseistautunut klovni pyrkii iholle huitomaan.

Mutta entä jos klovni vain seisoo jossain ja enintään elehtii pelottavasti?

Kyseessä voi olla vain huonolla maulla toteutettu keppostelu, mikä ei vielä oikeuta hätävarjeluun turvautumista. Tietysti jos ”keppostelu” on tarpeeksi uhkaavaa, kyseessä voi myös olla laiton uhkaus (RL 25:7 §) – mutta tämäkään ei ole vielä hyökkäys.

Myös muita ihmisiä voi hätävarjella, eli vaikkapa kaveria, tyttö-/poikaystävää tai perheenjäsentä uhkaavan hyökkäyksen torjumiseen saa käyttää hätävarjelua. Lähimmäinen on tässä ymmärrettävä laajasti, eli myös satunnaisen ohikulkijan puolustamiseen saa käyttää hätävarjelua.

Tyttö-/poikaystävät, perheenjäsenet ja mahdolliset muut erittäin läheiset henkilöt ovat kuitenkin siinä mielessä erityistapauksia, että heidän kohdallaan kyse voi myös olla hätävarjelun liioittelusta, josta ei kuitenkaan rangaista.

Hätävarjelun liioittelu ei ole sitä mitä luulet

Useimmat todennäköisesti käsittävät hätävarjelun liioittelun sinä tilanteena, missä hätävarjelu menee liian pitkälle ja muuttuukin rangaistavaksi. Nykyisin hätävarjelun liioittelulla tarkoitetaan oikeustieteessä kuitenkin tilannetta, jossa hätävarjelun rajat on ylitetty, mutta tekijä on silti rangaistusvastuusta vapaa. Pykälä on sama rikoslain 4 luvun 4 § kuin hätävarjelussa, mutta momentti on 2:

”Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.”

Eli jos moottorisahaklovni hyökkää oman lapsen kimppuun, on ihan ymmärrettävää, jos reinotossuisukilta tai pullantuoksuiselta äityliltä lähtee vähän useampikin tirvaisu klovnin suuntaan. Siis myös sen jälkeen, kun pelle jo makaa maassa armoa huutaen. Rajansa tietysti tässäkin, mutta rajat ovat selvästi korkeammalla kuin normaalissa hätävarjelussa.

Entä jos moottorisaha ei olekaan oikea?

Eikä kyseessä tarvitse edes olla moottorisaha. Entä jos pelleasuinen henkilö on vain esittänyt hyökkäävänsä, mutta tarkoitus on ollut ihan pelkkä jekuttaminen?

Tällöin kyseeseen voi tulla nk. putatiivihätävarjelu eli luuloteltu hätävarjelu. Tällaisessa tilanteessa henkilö on siis luullut, että kyseessä on hätävarjelun oikeuttava tilanne, mutta hän on erehtynyt. Tilanteeseen soveltuu rikoslain 4 luvun 3 §, ”Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys”.

”Jos tekoon ei liity jäljempänä 4–6 §:ssä tarkoitettua vastuuvapausperustetta, mutta tekotilanteeseen, sellaisena kuin tekijä sen perustellusti käsitti, olisi tällainen peruste liittynyt, häntä ei rangaista tahallisesta rikoksesta. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.”

Mikäli henkilö luulee olevansa hätävarjelutilanteessa, mutta ei olekaan, luuloteltu hätävarjelu kuitenkin poistaa tältä tahallisuuden. Tilanteen tulee kuitenkin olla sellainen, että henkilöllä on perusteltu syy uskoa olevansa hätävarjelutilanteessa.

Pelkkä pellen näkeminen ei siis riitä, vaan kyseessä tulee olla jonkinlainen hyökkäykseltä vaikuttava tilanne. Voisiko pelkkä säikähdys olla tällainen, kun pelle hyppää puskasta pelotellakseen, muttei hyökätäkseen?

Jos pelle hyppää pimeällä tiellä puskasta lähes iholle ja huutaa ”RRAAAAGH”, voi tilanne kokonaisuutena olla sellainen, että henkilöllä on perusteltu syy uskoa olevansa hyökkäyksen kohteena. Jos taas pelle hyppää parin metrin päähän ja huutaa ”PÖÖ”, ei ole oikeutta juosta pelleä kiinni ja monottaa tätä naamaan, vaikka sydän olisikin hypännyt kurkkuun ja V-käyrä kohonnut taivaisiin. Juristimaisesti joudun siis toteamaan, että ”riippuu tilanteesta”.

Tulee myös huomata, että putatiivihätävarjelu poistaa vain tahallisuuden. Rangaistusvastuu voi kuitenkin seurata tuottamuksellisesta teosta. Useimmiten hätävarjeluna tehdyt teot menevät pahoinpitelyn alaan (esim. nyrkillä lyömistä), joka on rangaistavaa vain tahallisena. Putatiivihätävarjeluna tehty pahoinpitely on siis teko, josta ei rangaista. Tuottamuksellinen tuomio voi kuitenkin tulla esimerkiksi vammantuottamuksesta, mutta tämä luonnollisesti riippuu käytetyn väkivallan määrästä.

Todettakoon vielä, että putatiivihätävarjelu voi tulla kyseeseen myös tilanteessa, jossa on perustellusti luullut läheisensä joutuvan hyökkäyksen kohteeksi.

Eli?

Eli saako sitä pelleä vetää turpaan? No:

Jos pelle on aloittanut hyökkäyksen sinua tai lähimmäistäsi kohtaan (tai hyökkäys on välittömästi uhkaava), saat käyttää hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellista väkivaltaa, mutta et yhtään enempää. (Hätävarjelu)

Jos hyökkäyksen kohteeksi on joutumassa joku lähiomaisesi, tyttö-/poikaystäväsi tai muu erityisen läheinen henkilö, voi olla, että enempikin väkivalta on… no ei hyväksyttävää, mutta et silti saa siitä rangaistusta. (Hätävarjelun liioittelu)

Jos pelle vain pelottelee, et saa vetää pelleä turpaan, vaikka pelle olisikin ärsyttävä mulkku.

Toisaalta, jos olet perustellusti luullut pellen hyökkäävän sinun tai lähimmäisesi kimppuun, saat taas käyttää hätävarjelua. Vaikka tilanne jälkikäteen ilmenisikin vaarattomaksi, kyseessä on ollut putatiivihätävarjelu, joka poistaa sinulta tahallisuuden. Voit silti joutua vastaamaan tuottamuksellisesta rikoksesta tuottamuksen rangaistavuutta koskevien sääntöjen mukaan.

Tietysti asiassa tulee huomioida, että vaikka käyttäisit vähän liikaakin väkivaltaa, voidaan tekosi rangaistavuutta arvioidessa todennäköisesti huomioida esim. pellen pelottelemalla harjoittama provosointi.

Noin muuten voisin todeta, että joku pelle joutuu ennen pitkää vastaamaan toimistaan poliisille ja tuomioistuimeen. Tämä kuvio on meinaan nähty ennenkin.

Lopettakaa tuollainen pelleily.

3 kommenttia

  1. Tomi Flink   •  

    Ajankohtainen aihe jälleen. Pohdiskelin eilen jokeriahdistuksissani kylmän hien pyrkiessä ohimolle tätä aivan samaa ja päätin, etten jäisi arvailemaan onko pellepuvun housuihin piilotettu veistä vai ei, vaan tirvaisisin varmuudeksi ennaltaehkäisevän kohti silmäkuoppaa.

    Laajennetaanpa tulokulmaa hieman: voiko pelottavan pellehermannin ottaa isälliseen kokonelssoniin siksi aikaa, että poliisit ehtivät paikalle?

    Toistaiseksi poliisit ovat kirjanneet näitä kai lähinnä järjestysrikkomuksiksi. Koska järjestysrikkomuksesta seuraava ankarinkin rangaistus on vain sakkoa, ei yleinen kiinniotto-oikeus päde. Sen sijaan, jos pennywiset käyttäytyvät riittävän uhkaavasti tai väkivaltaisesti, että laittoman uhkauksen tai (lievänkin) pahoinpitelyn tunnusmerkit täyttyvät, voi pakkokeinolain yleinen kiinniotto-oikeus tulla kyseeseen.

  2. Jani VIrta   •  

    Eikös pahoinpitelyrikoskin voi tietyissä tilanteissa olla ilman fyysistä kontaktia eli eräänlaista henkistä väkivaltaa. Jos esimerkiksi pieni lapsi on pelästynyt tosissaan ja saanut jonkinasteisen henkisen trauman niin katsotaanko tapahtuma lieväksi pahoinpitelyksi ja onko tällaisessä tilanteessa oikeus yleiseen kiinniottotilanteeseen. Entäs jos mummelilla on mahdollinen sydänvika ja hän pelästyy pahasti ja saa vaikka hengenahdistusta tai sydämen tykytystä niin voidaanko tällainen tilanne katsoa pahoinpitelytilanteeksi. Tai entäs jos henkilöllä on oikeasti pelleihin kohdistuva voimakas pelkotila. Muuttavatko nämä tilannetta. Ja jos unohdetaan rehellisyys ja ”monottaa” sitä klovnia näköön tilanteessa ettei kenenkään puhelin videoi niin eiköhän hyvä valehtelija sano ihan uskottavasti että pelle kävi kiinni, tarttui ja yritti kaataa maahan. Pelleasuisen häirikön sana tavallista kaduntallaajan sanaa vastaan voi mahdollisesti kärsiä uskottavuusongelmasta tuollaisessa tilanteessa.

    Jos uhataan käyvällä moottorisahalla niin eikös tuo ole laiton uhkaus kun moottorisaha taidetaan rinnastaa teräaseeseen vaarallisuutensa puolesta. Voi tulla jollekin pellelle kovat sakot tuollaisesta leikistä.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Jani Virta: Tervehdys Jani ja kiitokset kommentista. Erittäin hyviä kysymyksiä, joita itsekin pohdiskelin tätä kirjoittaessani.

      Sinällään on tosiaan mahdollista syyllistyä pahoinpitelyyn myös henkisesti. Toki se vaatii sitten sitä, että on tullut jonkinlaisia henkisiä vahinkoja. Pelkkä yleinen säikähdys tai ahdistus ei riitä, mutta lääkärin toteama ahdistus, unen menetys, pelkotila tms. voi riittää.

      Jos siis pellepelottelu vaikuttaa niin vakavalta, että on syytä pelätä psyyken vahingoittumista, on myös mahdollista turvautua hätävarjeluun. Hätävarjelussa ei kuitenkaan saisi puolustautumiseen käyttää kovempaa väkivaltaa kuin mitä hyökkääjä on käyttänyt. Eli jos pelle pelottelee, lähtökohtaisesti ”hätävarjelu” saisi olla pelkkää takaisinhuutelua tai ehkä juuri ja juuri pellen tönäisy (jos kyseessä on hätävarjelun liioittelu läheiseen tms. kohdistuvassa tilanteessa). Sitten päästäänkin jo normaaleihin ”milloin hätävarjelun rajat on ylitetty”-keskusteluun.

      Mitä tulee uskottavuuteen, harvoin on pelkästään sana sanaa vastaan. Ja syytetty on tietysti ainoa, jolla ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta. Usein asiat selviävät. Pelkillä ”ei se varmaan tuota usko”-argumenteilla valitettavasti ei kovin pitkälle oikeudessa pötkitä – vaikka tietysti henkilöiden luotettavuutta siellä arvioidaan myös.

      Ja joo – en yhtään epäile, etteikö pelleily voisi tuoda sanktiotakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.