Saako taloyhtiö kieltää WLAN-verkot?

Taloyhtiön kirje

Internetissä tuli vastaan yllä oleva kuva. Kuvassa olevan kirjeen mukaan nimettömäksi jääneen taloyhtiön hallitus on yhtiökokouksen valtuuttamana kieltänyt WLAN-modeemien langattoman ominaisuuden käytön. Määräys on otettu yhtiön järjestyssääntöön, jonka rikkomisen perusteella yhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa.

Kuva on mitä ilmeisimminkin nk. trolli, mutta kysymys on juridisesti mielenkiintoinen. Voisiko talonyhtiön hallitus tai yhtiökokous kieltää WLANit?

Tapausta voitaisiin verrata parvekegrillaamiseen tai -tupakointiin.

Yleensä on katsottu, että asunto-osakeyhtiöillä on oikeus laatia järjestyssääntöjä ja siten kieltää parvekegrillaaminen tai -tupakointi. Toisaalta on myös katsottu, ettei yhtiökokouskaan ei voi kieltää tavalliseen elämään kuuluvia asioita eikä varsinkaan osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston alueella.

Miten asia menee?

Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) ei antanut tähän suoraa vastausta. Juridisesti asia onkin melko epäselvä ja siitä löytyy ristiriitaista informaatiota, jopa saman tahon antamana. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on kommentoinut parvekegrillausasiaa Helsingin Sanomissa 4.5.2014: ”Taloyhtiö ei voi puuttua grillaamiseen, vaikka se olisi järjestyssäännöissä kielletty”. Omilla sivuillaan Kiinteistöliitto on kuitenkin 15.6.2015 kertonut, että asunto-osakeyhtiö voi ottaa parvekegrillauskiellon järjestyssääntöihinsä ja vahvistaa ne yhtiökokouksen yksinkertaisen enemmistön päätöksellä.

Tällöin asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voisi ottaa huoneiston hallintaansa järjestyssääntöjen rikkomisen perusteella (AOYL 8:2 § 1 mom 5 k.). Edellytyksenä kuitenkin on, että asiasta on ensin annettu osakkeenomistajalle varoitus (AOYL 8:3 §), eikä hallintaanottoa saa tehdä, mikäli rikkomuksella on vain vähäinen merkitys (AOYL 8:2 § 2 mom).

Korkein oikeus on ottanut parveketupakointiin kantaa tuomiossaan KKO:2008:7. Tuomio on annettu vanhan asunto-osakeyhtiölain aikaan, mutta laki ei tältä osin ole olennaisesti muuttunut, eli päätöksestä voidaan edelleen hakea johtoa.

Tuomiossaan KKO katsoi, että osakkeenomistajalla on huoneiston hallintaoikeuden perusteella oikeus järjestää elämänsä ja asumisensa haluamallaan tavalla, edellyttäen, ettei siitä aiheudu asunto-osakeyhtiölle tai muille asukkaille vahinkoa taikka kohtuutonta haittaa tai häiriötä. Koska tupakointi ei ollut yleisesti lailla kiellettyä, oli se lähtökohtaisesti luvallista myös osakehuoneistoissa, parvekkeet mukaanluettuna.

KKO kuitenkin totesi, että tietyissä olosuhteissa parveketupakointi ”voi kuitenkin muodostua muiden osakkaiden asumisviihtyisyyttä olennaisesti heikentäväksi ja mahdollisesti myös terveyttä uhkaavaksi tekijäksi, joka tosiasiallisesti kaventaa tupakansavusta kärsivien osakkaiden hallintaoikeutta. Naapuruussuhteissa ja ympäristöoikeudessa kehittyneiden periaatteiden mukaan kukaan ei ole velvollinen sietämään asuinympäristössään kohtuutonta ympäristöhaittaa, olipa kysymys tupakansavusta, melusta tai muista päästöistä.”

Tällaisessa tapauksessa asunto-osakeyhtiöllä on oikeus puuttua asukkaan aiheuttamaan kohtuuttomaan haittaan, häiriöön tai rasitukseen ja ”ryhtyä korjauksen saamiseksi niihin toimenpiteisiin, joihin asunto-osakeyhtiölaki antaa mahdollisuuden. Yhtiö voi myös vahvistaa järjestyssääntöjä tai tehdä päätöksiä, joilla pyritään ennalta ehkäisemään kohtuuttomien haittojen muodostuminen.” Avoimeksi jää, mihin toimenpiteisiin asunto-osakeyhtiö voi ryhtyä, sillä ainakaan asunto-osakeyhtiölain perusteella ei ihan hirveän huimia valtuuksia suoda. Nähdäkseni ainoa mahdollisuus on huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan, minkä edellytykset ovat sangen korkeat.

Yleisluonteista oikeutta parveketupakoinnin tai grillauksen kieltämiseen järjestyssäännöissä ei siis ole, eikä sen koommin WLANienkaan kieltämiseen. KKO:n tuomion perusteella voisi kuitenkin olla mahdollista kieltää yhtiön järjestyssäännössä WLANien käyttö, mikäli niistä aiheutuisi kohtuutonta haittaa. Samoin kielto voisi olla mahdollinen, jos henkilö voi todistaa WLANin aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Kun väitteet WLANien terveyshaitoista ovat vähintäänkin hataralla pohjalla, voisi oikeudenkäynnistä tulla hyvinkin mielenkiintoinen. Lisäksi tulee muistaa, etteivät vähäiset rikkomukset oikeuta hallintaanottoon.

But wait, there’s more!

KKO:n parveketupakointituomiossa nimittäin todetaan, että osakkeenomistajat voivat asunto-osakeyhtiötä perustettaessa sopia, että talo on savuton. KKO:n mukaan tällainen määräys voidaan myöhemminkin sisällyttää asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii nykyisen osakeyhtiölain 6:34 §:n mukaan kuitenkin määräenemmistön sekä mahdollisesti sen, että osakkeenomistaja, johon muutos vaikuttaa, siihen suostuu (AOYL 6:35 §). Lisäksi, vaikka WLANit kiellettäisiinkin yhtiöjärjestyksessä, osakkeenomistaja voisi hakea yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista AOYL 6:36 §:n mukaisesti. Eikä hallintaanottoa edelleenkään saa tehdä, mikäli rikkomuksella on vain vähäinen merkitys (AOYL 8:2 § 2 mom.).

Eli miten tämä nyt siis menisi?

  1. Asunto-osakeyhtiössä korkein päättävä elin on yhtiökokous.
  2. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous ei voi määräenemmistölläkään tehdä päätöstä yleisestä WLAN-kiellosta.
  3. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous ei voi määräenemmistölläkään ottaa järjestyssääntöön määräystä yleisestä WLAN-kiellosta.
  4. Asunto-osakeyhtiön hallitus on yhtiökokoukselle alisteinen.
  5. Kohdista 1 ja 4 seuraa, ettei myöskään asunto-osakeyhtiön hallitus voi tehdä kohtien 2 ja 3 mukaista päätöstä WLAN-kiellosta tai ottaa tällaista määräystä järjestyssääntöön.
  6. Yhtiökokous voi kuitenkin tehdä päätöksen tai ottaa järjestyssääntöön määräyksen siitä, että WLANin käyttäminen on kielletty, jos se aiheuttaa tietyissä tilanteissa kohtuutonta haittaa.
  7. Mikäli yhtiökokous on kieltänyt kohtuuttoman haitan aiheuttamisen WLANilla, ja joku osakkeenomistaja tästä huolimatta aiheuttaa WLANillaan kohtuutonta haittaa, yhtiökokous voi päättää asuinhuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan.
  8. Hallintaanottoa ei saa tehdä, jos rikkomus on vähäinen (AOYL 8:2 § 2 mom.).
  9. Jotta yhtiökokous voisi tehdä kohdan 7 mukaisen päätöksen, sen täytyy ensin antaa osakkaalle varoitus.
  10. Hallintaanottopäätöksen kohteeksi joutunut voi moittia päätöstä tuomioistuimessa (AOYL 8:5 §).
  11. Yhtiökokous voi muuttaa yhtiöjärjestystä määräenemmistöllä (AOYL 6:27 §).
  12. Yhtiökokous voi yhtiöjärjestyksessä kieltää WLANin käytön koko taloyhtiössä yleisesti.
  13. Tällöin yhtiökokous voi ottaa WLANia käyttävän henkilön huoneiston hallintaansa AOYL 8:2 § 1 mom 3-kohdan mukaisesti.
  14. Kohdan 13 mukaisen päätöksen tekeminen edellyttää varoitusta (vrt. kohta 8)
  15. Kohdan 12 mukaisen päätöksen tekeminen edellyttää kohdan 11 mukaisesti määräenemmistöä.
  16. Lisäksi kohdan 12 mukaisen päätöksen tekeminen saattaa myös edellyttää myös WLANia käyttävien osakkeenomistajien suostumusta siihen, että yhtiöjärjestystä muutetaan tällä tavalla (AOYL 6:35 §)
  17. Vaikka WLAN-kielto olisi otettu yhtiöjärjestykseen, se saattaa olla kohtuullistettavissa AOYL 6:36 §:n mukaisesti.
  18. Vaikka WLAN-kielto perustuisi yhtiöjärjestykseen, hallintaanottopäätöksen kohteeksi joutunut voisi riitauttaa päätöksen tuomioistuimessa (vrt. kohta 10).

Puuh. Yksinkertaista, eikö totta? Tiivistettynä:

  • WLAN-kielto on periaatteessa mahdollinen
  • Mikäli kielto on järjestyssäännössä tai yhtiökokouksen päätöksellä:
    • Vain konkreettista tilannetta silmälläpitäen, tai:
    • Jos WLANista aiheutuu konkreettista, olennaista haittaa.
  • Mikäli kielto halutaan yhtiöjärjestykseen:
    • Yhtiöjärjestyksen muutokset vain määräenemmistöllä
    • Saattaa lisäksi vaatia niiden osakkeenomistajien suostumuksen, joihin muutos vaikuttaa
    • Osakkeenomistaja voi hakea yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista oikeusteitse
  • Yhtiö voi ottaa järjestyssääntöjä tai yhtiöjärjestystä rikkovan henkilön huoneiston hallintaansa
    • Edellyttää, että henkilölle on annettu varoitus
    • Hallintaanottoa ei saa tehdä, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys
  • Hallintaanoton kohteeksi joutunut voi riitauttaa päätöksen oikeudessa

Eli: WLAN-kielto on periaatteessa mahdollinen, mutta todella vaikeaksi menee.

17 kommenttia

  1. Mikko Paunio   •  

    Ei tämä näin monimutkainen juridinen kysymys ole. Suomessa on voimassa STM:n 294/2002 sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta. Siinä asetetaan sitovat tehotiheyden raja-arvot radiotaajuiselle säteilylle, joiden ylittyminen ei ole mahdollista. Jos tämä on todellinen päätös, on se lainvastainen.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Mikko Paunio: Kiitos kommentista! Hyvä tietää, että tuommoinenkin päätös on olemassa. Olen kuitenkin osittain eri mieltä asiassa.

      Olet tietysti täysin oikeassa siinä, ettei lainvastaisia ehtoja saa asettaa. Esimerkiksi syrjivä ehto a la ”Asunto-osakeyhtiön osakkeita ei saa luovuttaa homoseksuaaleille tai tummaihoisille” olisi varmasti kielletty. Mutta tokihan taloyhtiö saa asettaa erilaisia toimintaohjeita ja määräyksiä, jotka joissain tapauksissa menevät pidemmälle kuin lain asettamat vaatimukset tai jotka koskevat asiaa, joista laki ei määrää yhtään mitään.

      Olisi nähdäkseni täysin mahdollista ottaa yhtiöjärjestykseen esimerkiksi sellainen ehto, joka kieltää lemmikkieläimet taloyhtiössä. Tämän ehdon rikkomiseen taas voitaisiin puuttua hallintaanotolla (jota tietysti rajoittaa vaatimus siitä, että vähäisistä loukkauksista ei hallintaanottoa voida käyttää sekä mahdollisuus riitauttaa päätös oikeudessa).

      Näin olisin taipuvainen katsomaan, ettei ole lainvastaista ottaa yhtiöjärjestykseen tai järjestyssääntöihin määräyksiä, jotka menevät pidemmälle kuin viittaamasi STM:n päätöksen raja-arvot, kunhan päätös tehdään oikeassa järjestyksessä ja muodossa. Siis samoin kuin miten parveketupakointi voidaan kieltää, vaikka tupakointi parvekkeella ei nykylain mukaan ole lainvastaista.

  2. Jesse Uitto   •  

    Mielenkiintoinen asia. Kuvan tiedotteesta ei selkiä miten yhtiökokous on asiasta päättänyt. Siinä kerrotaan, että yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen lisäämään järjestyssääntöihin tämmöisen pykälän. (Miksi tarvitaan valtuutus, asiahan on käytännössä päätetty yhtiökokouksessa?)

    Asia on siis tavallaan juridisesti ok, koska se on päätetty yhtiökokouksessa, jossa hallitukselle on annettu valtuutus hoitaa asiaa eteenpäin. Kuten sanoit, järjestyssääntö ei tähän kuitenkaan riitä, vaan tarvittaisiin yhtiöjärjestyksen muutos. Homma kaatuu siis ensimmäisenä tähän.

    Toinen asia, mistä voisi lähteä riitelemään, on yhtiökokouksen muoto. Siellä ei voida päättää mitään asiaa, mikä ei ole ollut kokouskutsussa. Tämä kyseinen pykälä on siis täytynyt olla asialistalla, eikä sitä saa päättää ”muut asiat” -osiossa. Voisin kuvitella että hallitus on halunnut tehdä tämän asian ”hiljaa” ja salassa, jolloin kokouksessa on ollut hallituksen lisäksi ehkä muutama muu ja siellä on sitten nuijittu läpi asialistan ulkopuolinen päätös.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Jesse Uitto: Kiitos kommentista!

      Jos nyt jätetään huomiotta, että kyseessä on trollaus, niin tuollainen valtuutusskenaario voisi mennä vaikka näin:

      1) Yhtiökokouksessa herää keskustelua siitä, pitäisikö WLANit kieltää koska sähköallergiahöpö.
      2) Yhtiökokous ei tule mihinkään konkreettiseen lopputulokseen, vaan toteaa, että asia tarvitsee lisäselvityksiä.
      3) Yhtiökokous päättää, että a) hallitus hankkii asiasta lisätietoa ja mikäli b) hallitus toteaa selvityksensä perusteella säteilyn vaaralliseksi, antaa hallitukselle valtuutuksen ko. kiellon antamiseen.

      Näin asia voisi mennä. Mutta edelleen, järjestyssäännössä tuollaista yleistä kieltoa ei tosiaan voi antaa, vaan vain tietyissä, konkreettisissa tapauksissa (huomaten myös – minkä jätin kirjoituksesta pois – että ihmiset ovat velvollisia sietämään naapurista aiheutuvaa kohtuullista haittaa, esim. parveketupakoinnin aiheuttamaa pahaa hajua).

      Yhtiökokouksen muoto, kuten mainitsit, on toki myös relevantti pointti. Järjestyssääntöjä koskevista muutoksista pitää ilmoittaa myös muille taloyhtiössä asuville kuin osakkeenomistajille (ts. vuokralaisille), eli tällaisilla muutoksilla on mitä ilmeisimmin korostetun tärkeä asema. Toki normaalit tiedonantovelvollisuudet yms. pätevät, kuten sanoit.

  3. mikko paunio   •  

    En ole juristi mutta ei alemman tason säädöksellä voida kiristää ylemmän tason säädöstä.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Mikko Paunio: Väitteesi pitää täysin paikkansa – valtionhallinnossa. Yksityiset voivat keskenään sopia lähestulkoon mistä vain ja rajoittaa oikeuksiaan lain sallimiin nähden. Siitä on kyse tässäkin.

      • mikko paunio   •  

        Ehkä mutta jos joku yhtiössä on toista mieltä niin päätös menisi kyllä varmuudella nurin.

        • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

          Mikko Paunio: Juu, juuri näin. Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen vaaditaan määräenemmistö ja (mitä ilmeisimmin) lisäksi myös suostumus niiltä, joiden oikeuksia muutos rajoittaisi.

          Mahdollisuus tähän WLAN-kieltoon on siis hyvin, hyvin teoreettinen. Nähdäkseni se on kuitenkin teoriassa mahdollista.

  4. Janne Laakso   •  

    Itse kiinnitin ensimmäiseksi huomiota tuohon käytettyyn sanamuotoon, jolla kiellettiin kaikki WLAN-radiotaajuuksia käyttävät laitteet. Näitä laitteita ovat WLAN-reitittimien lisäksi mm. älypuhelimet ja mikroaaltouunit. Tämä kuvastaa hyvin sitä, etteivät ihmiset ymmärrä radioaalloista tai säteilystä juuri mitään, mutta WLAN on tuntematon juttu ja vaikea käsittää, niin pitäähän se sitten kieltää.

    Taloyhtiöiden hallituksiin tietysti usein hakeutuu niitä oman elämänsä kaikkitietäjiä, mutta jos taloyhtiö alkaisi edes miettiä WLAN-kieltoa, kannattaisi asiassa kuulla ihan oikeita asiantuntijoita paristakin syystä. Ensiksikin siitä, että onko WLAN-kielto oikeasti järkevä vai perustuuko se huuhaalle, ja toiseksi, että osattaisiin sitten taloyhtiön säännöissä määritellä, mitä tarkalleen ottaen kielletään.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Janne Laakso: Kiitos kommentista! Olet täysin oikeassa.

      Tosin jos/kun joku lähtee säteilyhuuhaaseen mukaan, niin tuskinpa mikään asiantuntijalausunto saa tällaista ihmistä muuttamaan mieltään. Ne asiantuntijathan ovat kaikki säteilyteollisuuden palveluksessa ja taustalla häärii vähintään Illuminati, NWO ja reptiliaanit. :D

  5. Juha Krapinoja   •  

    Varsin onnistuntut trollaus, koko juttu…

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Juha Krapinoja: Kiitos kommentista! No siis kieltämättä, oli kyllä mestarillinen. :D Juuri oikeassa suhteessa totuutta ja ajankohtaisuutta – sekä tietysti täysin keksittyä materiaalia, joka kuitenkin voisi teoriassa olla totta. 5/5.

  6. Petri   •  

    (Ei, en usko wifi-tukiasemien päänsärkyyn..)

    Voisiko tuota joku sopiva sähköallergikko ajaa terveydensuojelain kautta eteenpäin? Jos vaikka oletetaan että hullun papereiden sijaan joku saanut jotain hiukan kättäpidempää todistusta aiheesta..

    Sehän toteaa ”Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.”

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Petri: Kiitos kommentista! No näinhän asia on, ettei sähköallergiaa ole olemassa. Paitsi, no, ehkä mielisairautena. Mutta se on toki toinen juttu…

      Mitä kysymykseesi tulee: kyllä varmaan periaatteessa voisi. Tosin, sekin tarvitsisi sitten näyttöä konkreettisesta (ja oleellisesta) tapauksesta. Sitä odotellessa siis…

  7. Sami   •  

    Verkon SSIDn voi piilottaa.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Sami: Terve Sami ja kiitos kommentista!

      Olet aivan oikeassa – SSID:n voi piilottaa helpostikin. Käytännössä jo se ratkaissee suurimman osan ”sähköallergikkojen” ongelmista (joskin psykologilla käynti voinee parantaa ”sähköallergian” tehokkaammin).

      Mutta eihän käytännön ratkaisujen miettiminen ole kivaa. Tärkeää on miettiä, miten asia juridisesti voisi mennä ;)

  8. Jarno Nousiainen   •  

    Tuon päätöksen, oli se todellinen tai ei, ongelma on se että siinä kielletään asukkailta kokonaan wlan käyttö. Lähtökohtana voisi toimia paremmin wlan-säteilyn rinnastaminen asunnosta toiseen kuuluvan meteliin jolloin voitaisiin määrittää dB raja jonka naapurin verkko saa kuulua. Näin asunnossa voisi käyttää wlania mutta se ei saisi kuulua naapurin puolelle liikaa.
    Tätä voidaan perustella ihan sillä että jos naapurin verkko kuuluu yli niin se häiritsee jokaisen asukkaan omaa radiotietä ja kotiverkon toimivuutta.
    Samoin järjestyssääntöihin voitaisiin tehdä kanava-allokaatio eli määrittää mitä kanavia kussakin asunnossa saa käyttää, näin vältetään tilanteet joissa seinä/kattonaapurit käyttävät samaa kanavaa ja häiritsevät toisiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *