Korkein oikeus: natsipelleksi kutsuminen ei kunnianloukkaus

Korkein oikeus antoi tänään päätöksensä KKO:2022:1 vuodelta 2016 peräisin olevasta epäillystä kunnianloukkauksesta. Kyseessä on siis Lokka v. Vehkoo -tapauksen päätepiste. Olen kirjoittanut tapauksesta aiemminkin:

  1. Rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta (2019), sekä
  2. Toimittajat ja kunnianloukkaukset (2021).

Kyseessä oli siis tapaus, jossa toimittaja Johanna Vehkoo oli yksityisessä, noin 200 kaverilleen julkaistussa Facebook-kirjoituksessaan kutsunut Junes Lokkaa natsiksi, rasistiksi ja natsipelleksi.

Tapauksen alusta asti oli käsitelty sitä, oliko Vehkoo kirjoittanut viestinsä toimittajana vai rivikansalaisena, oliko Lokkaa pidettävä poliitikkona vai rivikansalaisena, ja oliko Vehkoon arvostelu kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan vai hänen henkilöönsä.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että Vehkoo oli kirjoittanut viestinsä rivikansalaisena, ja vaikka Lokkaa olikin pidettävä poliitikkona, Vehkoon arvostelu oli kohdistunut Lokan henkilöön eikä hänen poliittiseen toimintaansa. Tästä syystä sekä käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta.

Korkein oikeus arvioi asiaa toisin: se vapautti Vehkoon syytteistä ja totesi, että kirjoitus oli hyväksyttävän rajoissa.

Miksi?

Lue koko artikkeli…

Toimittajat ja kunnianloukkaukset

Kävin YLE:n ”Viimeinen sana”-ohjelmassa keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterssonin kanssa Heikki Valkaman johdolla oikeustapauksesta, josta varsinkin Suomen lehdistö on ollut varsin huolestunut. Kyseessä oli siis kunnianloukkaustapaus, jossa oululainen kaupunginvaltuutettu ja poliittinen aktivisti Junes Lokka väitti, että toimittaja Johanna Vehkoo oli loukannut hänen kunniaansa kutsumalla häntä Facebook-statuspäivityksessään ”natsipelleksi”.

Itse ohjelman voit katsoa Yle Areenasta.

Ennen kuin menen asiaan, lienee vielä tarpeen linkata oma kirjoitukseni rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta vuodelta 2019 samaan kokonaisuuteen liittyen. Tuon kirjoituksen laatimisen aikaan oikeudenkäynti oli vasta meneillään. Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta 12.4.2019. Sen jälkeen tapaus meni hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa 30.9.2020. Vehkoo on valittanut hovioikeuden tuomiosta ja korkein oikeus antoi asiassa valitusluvan reilut kaksi viikkoa sitten. KKO:n päätöstä jouduttaneen odottamaan vähintään tämän vuoden loppupuolelle tai ensi vuoteen.

Lue koko artikkeli…

Tekijänoikeustuomiot ihmisoikeuksien vastaisia? ”Close, but no cigar”

Ruotsin piraattipuolueen kantaisä Rick Falkvinge blogasi pari päivää sitten Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen eli EIT:n Ashby Donald ja muut v. Ranska -tuomiosta (tuomion englanninkielinen lyhennelmä ja kommentaari tässä, alkuperäinen ranskankielinen tuomio tässä).

Kirjoituksessaan Falkvinge katsoo, että:

  1. tuomiollaan EIT vahvisti, että tekijänoikeudet ovat ihmisoikeuksien, erityisesti sananvapauden kanssa ristiriidassa; ja
  2. koska tekijänoikeus on tavallisen lain tasolla ja sananvapaus taas ihmisoikeus, sananvapaus syrjäyttää tekijänoikeuden; ja täten
  3. ketään ei voida tuomita tekijänoikeuksien rikkomisesta, elleivät perusoikeuksien rajoitusedellytykset tuomitessa täyty.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset taas ovat 1) rajoituksella täytyy olla hyväksyttävä peruste 2) rajoituksen tulee olla lakiin perustuva ja 3) rajoituksen täytyy olla demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön (necessary).

Ainakin omassa Facebook-kaveripiirissäni linkit Falkvingen kirjoitukseen lentelivät ympäriinsä hurraavilla kommenteilla ryyditettynä – ”A considerable step in the right direction” ja niin edelleen.

Minusta kuitenkin kuulosti oudolta, että ihmisoikeustuomioistuin olisi alkanut soveltaa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä tuomiotasolla. Kävinkin lukemassa tuomion kommentaarin Falkvingen tekstin luettuani ja noh… eihän se nyt ihan niin mennyt. Lue koko artikkeli…