Tappoiko EU-tuomioistuin tekijänoikeuskirjeet?

Nk. tekijänoikeuskirjeet (ks. esim. Tivin artikkeli) perustuvat siihen, että internetoperaattorit säilyttävät asiakkaistaan tunnistetietoja. Tunnistetietoa on esimerkiksi se, kuka asiakas on käyttänyt mitäkin IP-osoitetta milläkin hetkellä.

EU-tuomioistuin antoi 21.12.2016 nk. Tele2-päätöksen (C-203/15), joka koski internetpalveluntarjoajan velvollisuutta tallentaa käyttäjien tunniste- ja paikkatietoja. Tapaus perustui Ruotsin ja Britannian lakiin, mutta Suomessa internetpalveluntarjoajille on asetettu hyvin pitkälti samantapaiset velvollisuudet kuin Ruotsissakin. Suomen pykälä on tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 157 §.

EU-tuomioistuimen päätös voi hyvinkin tappaa tekijänoikeuskirjeet.

Lue koko artikkeli…

Oikeudenkäyntien joukkorahoitus ontuu pahasti

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla Uber-kuskin sakkoihin luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta (YLE, Uusi Suomi, Ilkka/STT, Ilta-Sanomat).

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen väläytti Twitterissä joukkorahoituskampanjaa tuomitun kuskin oikeudenkäyntikuluihin ja sakkoihin:

Totesin, että tuollaisen keräyksen toteuttaminen voi hyvinkin olla rahankeräyslain (255/2006) vuoksi kielletty (samasta aiheesta kirjoitti myös Piraattipuolueen Janne Paalijärvi helmikuussa) . No ei se ihan suoraan kiellettyä ole, mutta voisi melkein olla. Sen verran vaikeaksi se on tehty.

Lue koko artikkeli…

Kaikki uutisissa ei olekaan totta: laki suojaa myös virtuaalista omaisuutta

Yle uutisoi tänään, että ”Suomen laki ei vielä tunne virtuaalisia varkauksia”.

Tämä pitää paikkansa. Suomen laista ei löydy rikosnimikettä ”virtuaalinen varkaus”. Juttua varten haastateltu Pelaaja-lehden päätoimittaja Miika Huttunen toteaakin, että:

”Yhdysvalloissa ja Aasiassa lainsäädäntö on jo reagoinut tähän, siellä virtuaalinen omaisuus rinnastetaan oikeaan omaisuuteen. Suomessa ilmiö on niin tuore, ettei lainsäädäntö ole pysynyt ihan perässä.”

Huttunen on valitettavasti erehtynyt. ”Virtuaalisiin varkauksiin” puuttuminen ei nimittäin edellytä yhtäkään näistä:

  1. Että pitäisi erikseen määritellä virtuaalinen varkaus;
  2. Että virtuaalinen omaisuus rinnastettaisiin fyysiseen omaisuuteen; tai
  3. Että lainsäädäntöä päivitettäisiin ottamaan virtuaalinen omaisuus erikseen huomioon.

Lue koko artikkeli…

Meemien tekijänoikeudet

Olin viime viikolla kouluttamassa Roihu 2016 -partioleirin viestintätiimiä, kiitos Katleena ”Sukkahousuviikinki” Kortesuon. Aiheena oli sosiaalinen media ja tekijänoikeudet. Koulutuksessa keskustelimme mm. nettimeemeistä. Netissä meemi kiteytyy yleensä komboon hassu kuva – hassu kuvateksti, jota sitten editoidaan, muutetaan, jalostetaan ja jaetaan eteenpäin. Usein meemin hauskuuden ymmärtämiseksi on välttämätöntä tietää meemin taustat ja evoluutio, tai kuvan idea ei avaudu ollenkaan.

Meemien tekijänoikeudellinen status on aihe, joka nousee aina välillä esille. Ja täysin perustellusti, sillä niiden oikeudellinen status on lyhyesti sanottuna epäselvä.

Lue koko artikkeli…

Satunnaisia havaintoja ”Chisugatesta”

Suurin ”Chisugate”-kohu on jo laantunut ja tapauksesta on jo kirjoitettu paljon. Jos joku tekijänoikeusasioista kiinnostunut on kuitenkin asunut luolassa viimeisen viikon, kerrattakoon tärkeimmät:

Eräs perheenisä kertoi Facebookissa, että hänen 9-vuotias tyttärensä oli vahingossa ladannut torrenttina Chisun uuden levyn, kun oli halunnut kuunnella sitä ennen ostoa. Lataus oli kuitenkin huomattu TTVK ry:n valvonnassa ja nämä olivat lähettäneet isälle ”sovintokirjeen”, jossa vaadittiin maksamaan 600 euroa ja pysymään asiasta vaiti, tai tapaus selvitettäisiin sektorilla poliisi/käräjäoikeus. Isä ei suostunut. Eräänä päivänä sitten paikalle saapuikin kaksi poliisia kotietsintälupien kanssa ja ilmoitti, että isää epäillään tekijänoikeusrikoksesta ja takavarikoi tyttären ”Nalle puh -tarroilla koristellun läppärin”.

Kuten sanoin, tapausta on käsitelty laajasti eri blogikirjoituksissa sekä uutisissa, mutta muutama asia on mielestäni jäänyt vähän liian vähälle huomiolle. Lue koko artikkeli…