5 syytä, miksi työntekijälähettilyysprojektisi epäonnistuu

Somemarkkinoinnin uusin trendi buzzword on työntekijälähettilyys. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että yhtiön rivityöntekijät markkinoivat ja mainostavat yhtiötä sosiaalisessa mediassa. Tämä on hienoa, koska tavisten sana on autenttisempi kuin yhtiön markkinaosaston tuuttaamien juttujen.

Ja 99 % suomalaisyrityksistä tulee sössimään työntekijälähettilyysprojektinsa. Ai miksikö? Siihen on viisi syytä.

Lue koko artikkeli…

Väärinymmärtämistä ja vajavaista viestintää

Viime päivinä on somekuohuttu pääasiassa Suomen poliisijohdon lausunnoista.

Ensin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi rasistisin motiivein toimivien katupartioiden olevan hyvä juttu (HS). Sitten Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoi brittiläisessä The Telegraph -lehdessä, että naisten seksuaalinen ahdistelu on täysin ulkomaalaisten aiheuttama ilmiö ja että suomalaismiehet eivät ole koskaan ahdistelleet naisia Suomessa.

Paitsi että kumpikaan ei itse asiassa sanonut mitään tällaista.

Lue koko artikkeli…

Meemien tekijänoikeudet

Olin viime viikolla kouluttamassa Roihu 2016 -partioleirin viestintätiimiä, kiitos Katleena ”Sukkahousuviikinki” Kortesuon. Aiheena oli sosiaalinen media ja tekijänoikeudet. Koulutuksessa keskustelimme mm. nettimeemeistä. Netissä meemi kiteytyy yleensä komboon hassu kuva – hassu kuvateksti, jota sitten editoidaan, muutetaan, jalostetaan ja jaetaan eteenpäin. Usein meemin hauskuuden ymmärtämiseksi on välttämätöntä tietää meemin taustat ja evoluutio, tai kuvan idea ei avaudu ollenkaan.

Meemien tekijänoikeudellinen status on aihe, joka nousee aina välillä esille. Ja täysin perustellusti, sillä niiden oikeudellinen status on lyhyesti sanottuna epäselvä.

Lue koko artikkeli…

Kummitteleeko teidänkin firmassanne juridinen urbaanilegenda?

Viestintäkonsultti Katleena Kortesuo kirjoitti blogiinsa toissapäivänä siitä, miten somekohut välttääkseen firman kannattaa yksinkertaisesti pyytää anteeksi. Katleenan (käytän etunimeä, koska olemme halausväleissä) Facebook-sivulla kuitenkin eräs kommentaattori kysyi, että entäpäs jos ei voi pyytää anteeksi?

Kuulemma ainakin kaksi isoa suomalaista asianajotoimistoa oli koulutuksissaan ohjeistanut, että missään tapauksessa ei saa asiakkaalta pyytää anteeksi, koska se tarkoittaisi virheen myöntämistä. Se taas avaisi portit suunnattomien korvaussummien maksamiselle.

Kuulostaa paskapuheelta. Lue koko artikkeli…