Vaalitulos vahvistaa: suomalainen heteromies vihaa kaikkia

Viime viikonloppuna oli eduskuntavaalit. Suurimpia voittajia olivat keskusta ja vihreät. Täytyy myöntää, että yllätyin. Vaikka olenkin kokoomusmiehiä, ajattelin, että viime hallituksen tötöily olisi tuonut vasemmistopuolueille nostetta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan nimenomaan vasemmistopuolueet hävisivät.

Suurimmiksi puolueiksi tulivat keskusta, persut ja kokoomus. Internetissä on jo ehditty pahastua, että kyllä tässä heil Soinit kohta kaikuvat ja että ”Suomesta tulee oikein hyvä paikka, jos olet valkoihoinen, suomalainen heteromies”.

Me suomalaiset heteromiehethän olemme siitä mielenkiintoisia otuksia, että tyttöystävistämme, vaimoistamme, naispuolisista kavereistamme, tummaihoisista ja/tai homoseksuaalisista työtovereistamme yms. huolimatta me oikeasti vihaamme näitä ryhmiä ja haluaisimme oikeasti vain vetää näitä turpaan. Vähintäänkin äänioikeus pitäisi niiltä poistaa.

Jokainen päivä on pelkkää kärsimystä, kun joutuu aamulla heräämään vaimon vierestä. Ei saatana, sehän on nainen.

Totta tietysti on, että uudessa eduskunnassa on hieman vähemmän naisia kuin edellisessä. Uudessa eduskunnassa naisia on 41 %, kun edellisessä naisia oli 42 %. Eroa on siis huimat 1 prosenttiyksikköä. Henkilötasolla muutos taisi olla kolme naista.

Pidän kuitenkin hieman erikoisena sitä näkemystä, että suomalaista heteromiestä kiinnostaisi vain oman asemansa pönkittäminen. Ok, jos hallituspohjaksi tulee melko todennäköiseltä näyttävä keskusta + perussuomalaiset + kokoomus, vähemmistöasiat tuskin ovat hallituksen ykkösagendalla. Toisaalta en myöskään usko, että tällainenkaan hallitus olisi heti lähettämässä maahanmuuttajia tai homoja internointileireille, toisin kuin jotkut ovat internetissä epäilleet.

Olin Turun oikeustieteellisessä samalla vuosikurssilla kuin Varsinais-Suomen vaalipiiristä nyt läpi päässyt Ville Tavio (ps). Perussuomalaisten edustajana Ville on varmaankin juuri näitä suomalaisia heteromiehiä, joiden pitäisi vihata kaikkia vähemmistöjä.

Kumma kyllä, viiden oikisvuoteni aikana Ville vaikutti ihan asialliselta ja ystävälliseltä kaverilta myös muita kuin minua, valkoihoista heteromiestä, kohtaan. En myöskään huomannut, että Ville olisi potkinut mamuja, homoja tai naisia. Tosin, persu kun on, ehkäpä Ville syö vapaa-aikanaan vauvoja ja kissanpentuja puhdasta pahuuttaan? En tiedä, mutta pidän epätodennäköisenä.

On myös melko harhaanjohtavaa väittää, että nämä vaalit olisivat olleet pelkkää suomalaisen heteromiehen voittokulkua, kun isoimpia äänisaaliita saivat nuoret naiset ja esimerkiksi Lapin vaalipiirissä Katri Kulmuni (kesk) meni läpi isommalla äänimäärällä kuin Paavo ”Eternal” Väyrynen (kesk). Yksi koko vaalien eniten ääniä saanut oli Li Andersson (vas). Samoin Vihreät olivat yksi vaalien isoimmista voittajista. Ovatko nämä tahot pelkästään suomalaisen heteromiehen asialla? En oikein usko.

Muutenkin pidän hivenen yksinkertaistavana väitettä, että suomalainen heteromies ajaisi pelkkää suomalaisen heteromiehen asemaa. On tietysti todennäköisempää, että esimerkiksi perussuomalainen, miespuolinen kansanedustaja ajaa suomalaisen heteromiehen asemaa voimakkaammin kuin vaikkapa Li Andersson, mutta väitänpä, että suomalainen heteromies ei lähtökohtaisesti vihaa kaikkia muita ryhmiä. Tai ehkä elän kuplassa, jossa suomalainen heteromies välittää myös muista kuin itsestään ja kaltaisistaan.

Toki minuakin nakertaa, kun Väärät Mielipiteet™ voittavat vaaleissa ja Suomi kulkee seuraavat 4 vuotta mahdollisesti ihan väärään suuntaan. Pidän kuitenkin melko ylilyötyinä niitä uhkakuvia, joita vaalituloksesta on johdettu.

Voi tietysti olla, että olen täysin erehtynyt ja seuraavien neljän vuoden aikana Suomesta tulee huomattavasti huonompi paikka elää ei-suomalaisille, ei-heteroille ja ei-miehille. Sen jälkeen meillä on uudet vaalit, joissa Suomen suuntaa voidaan jälleen muuttaa. On aina harmillista, kun ihmiset äänestävät väärin, mutta näin toimii demokratia.

5 kommenttia

  1. Maaria   •  

    Tunnen ihmisiä jotka eivät millään muotoa VIHAA homoja, mutta kun avioliittolaki tuli taannoin puheeksi, tuumasivat että ”ei tämä nyt niin tärkeää voi olla, voitaisko keskittyä isompiin ongelmiin”. Sama juttu todennäköisesti tapahtuu homojen adoptiolain ja translain uudistuksen kanssa. Kukapa nyt olisi niin idiootti (paria persua lukuunottamatta) että julkisesti lähtee dissaamaan vähemmistöjä, mutta välinpitämättömyys samoja ihmisiä kohtaan kertoo sekin ihan tarpeeksi.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Maaria: Todennäköisesti juuri näin. Kuten sanoin, ainakaan kesk + ps + kok -hallitus tuskin lähtee vähemmistöjen asemaa erityisesti edistämään.

      Mutta tuskinpa tuo hallitus myöskään erityisesti näiden asemaa lähtee huonontamaankaan. Kas kun hallituksella on nimenomaan niitä ”isompia ongelmia” mietittävänään, niin ettei vähemmistöjen asian heikentämiselle yksinkertaisesti riitä aikaa.

      Toinen mahdollinen hallituspohja on nähdäkseni myös kesk + kok + vihr + rkp, joka voisi itse asiassa olla hyvinkin liberaali. Pidän tätä kuitenkin vähemmän todennäköisenä kuin kesk + ps + kok -linjaa, sillä veikkaan, etteivät vihreät juuri tällä hetkellä tahdo kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen.

  2. Sorsamon   •  

    Kai tiedät, että 30-luvun Saksassakin varmasti kohtasi kanssaihmisiltä vain toverillista hyväksyntää olemalla sinisilmäinen, vaaleatukkainen, syntyperämaalainen mies!

  3. Realisti   •  

    Sori, mutta nykyään tulee automaattisesti lähinnä ohitettua heteromiesten ongelmanvähättelyt. Ehkä se on helppoa olla heteromies, kun sinua tuskin uhataan vetää turpaan baarissa, haukutaan netissä ja maahanmuuttajat meinaavat hyökätä kadulla kimppuun?
    On myös syrjintää jota sinä et näe.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Realisti: Kiitos kommentista! Kuten ehkä huomaat, kirjoitukseni ei oikeastaan mitenkään liittynyt siihen, esiintyykö Suomessa syrjintää, vaan ennustetun (ja sittemmin toteutuneen) hallituksen politiikkaan. Jotkuhan olivat esittäneet, että hallitus ryhtyisi aktiivisesti heikentämään nimenomaan vähemmistöjen asemaa, tai että hallitus aloittaisi suoranaiset vainot näitä ryhmiä kohtaan. Tästä ei kuitenkaan ole kovin paljoa viitteitä.

      Toisaalta, kuten artikkelissakin totean, hallitus tuskin myöskään ryhtyy aktiivisesti esimerkiksi LGBT-teemoja ajamaan, mikä on tietysti ikävää. Vähemmistöasioita sydämellä pitäviä luulisi kuitenkin lohduttavan, että jopa vanhan kaartin sedät alkavat väistyä ja tilalle nousta uusia ääniä. Erityisesti LGBT-teemathan ovat nimenomaan sukupolvikysymys, kuten lakivaliokuntakin tasa-arvoista avioliittolakia koskevassa äänestyksessään näytti.

      Syrjinnän olemassaoloa pidän aika selviönä. Syrjintää välttääkseni pyrinkin itse kohtelemaan ihmisiä yksilöinä, en näiden edustamien viiteryhmien edustajina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *