Kun kyttä onkin oikeasti natsi

Viime päivät on kohistu poliisien suljetun/salaisen Facebook-ryhmän rasistisista kommenteista. Luolassa eläneille kerrottakoon, että poliiseilla oli Facebookissa ryhmä, joka käsitti 2000 – 3000 poliisia. Kun Suomessa on noin 7000 – 8000 poliisia, FB-ryhmä kattoi 25 % – 40 % koko Suomen poliiseista. Osuus ei siis ollut merkityksetön.

Tapauksen ytimessä on poliisihallintolaissa asetettu poliisin yleinen käyttäytymisvelvoite (Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 15 f §):

”Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.”

Ei ole salaisuus, että poliisiin hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat turvallisuutta sekä ”kuria ja järjestystä”, siis konservatiiveja. Eikä se ole väärin! Yhteiskunnassa tarvitaan myös konservatiiveja. Toisaalta konservatiivisuuden ilmenemistavat ihmisissä vaihtelevat. Yhdelle konservatiivisuus on perinteisiä käytöstapoja, toiselle sukupuolirooleja, kolmannelle ”maahanmuuttokriittisyyttä”. Kuulemma 20 % poliiseista äänestää perussuomalaisia. Täysin mahdollista. Vaikka perussuomalaisten äänestäminen ei tee kenestäkään rasistia, en ihmettelisi, vaikka noissa persupoliiseissa olisi myös rasisteja. Lue koko artikkeli…

Viiden kohdan opas stalkkerin karkotukseen

Vainoaminen eli kansankielellä stalkkaus on toimintaa, jossa jotakuta toistuvasti seurataan, uhkaillaan tai tarkkaillaan jollain tavalla. Stalkkaus voi myös olla toistuvia yhteydenottoja, jotka ovat usein uhkaavia tai seksuaalissävytteisiä. Stalkkausta harjoittavat kaikki sukupuolet, mutta useimmiten uhrina on nainen (n. 75 % tapauksista). Usein tekijänä on ex-kumppani, mutta ”salaiset ihailijat” ja muut väkisintutustujat ovat myös tyypillisiä stalkkereita.

Usein stalkkaus aiheuttaa kohteessaan ahdistusta tai pelkoa. Lainsäätäjä onkin katsonut, ettei kenenkään täydy sietää sellaista toimintaa. Vainoaminen on ollut rikos (Rikoslaki (39/1889) 25:7 a §) vuoden 2014 alusta alkaen, mutta ihan liian harva tuntuu olevan pykälästä tietoinen.

Lue koko artikkeli…

Tappoiko EU-tuomioistuin tekijänoikeuskirjeet?

Nk. tekijänoikeuskirjeet (ks. esim. Tivin artikkeli) perustuvat siihen, että internetoperaattorit säilyttävät asiakkaistaan tunnistetietoja. Tunnistetietoa on esimerkiksi se, kuka asiakas on käyttänyt mitäkin IP-osoitetta milläkin hetkellä.

EU-tuomioistuin antoi 21.12.2016 nk. Tele2-päätöksen (C-203/15), joka koski internetpalveluntarjoajan velvollisuutta tallentaa käyttäjien tunniste- ja paikkatietoja. Tapaus perustui Ruotsin ja Britannian lakiin, mutta Suomessa internetpalveluntarjoajille on asetettu hyvin pitkälti samantapaiset velvollisuudet kuin Ruotsissakin. Suomen pykälä on tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 157 §.

EU-tuomioistuimen päätös voi hyvinkin tappaa tekijänoikeuskirjeet.

Lue koko artikkeli…

Saako karmaisevaa klovnia kumauttaa käkättimeen?

Viime aikoina on mediassa puhuttu ”tappajaklovneista”. Kyseessä ovat siis ihmiset, jotka ovat klovniasuihin pukeutuneina pelotelleet ja joissain tapauksissa jopa pahoinpidelleet ihmisiä. Nyt ilmiö on ilmeisesti rantautunut Suomeenkin. Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pelleasuiset henkilöt olisivat pelotelleet lapsia Tuusulassa mm. moottorisahalla (ks. esim. MTV:n uutinen).

Tällaisten ”klovnihyökkäysten” yleistyessä kysymys kuuluu, saako pelottelevaa pelleä pamauttaa pläsiin?

Lue koko artikkeli…

Rasismia ei voi kieltää – rasistiset järjestöt voi ja pitääkin

Tämänhetkisten tietojen valossa natsistinen Suomen Vastarintaliike aiheutti yhden ihmisen kuoleman mielenosoituksessaan noin kaksi viikkoa sitten. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella yksi SVL:n aktiiveista potkaisi Asema-aukiolla sivullista miestä, joka oli käynyt ilmaisemassa mielipiteensä SVL:n toiminnasta. Potkun seurauksena uhri kaatui ja löi takaraivonsa kiveykseen. Viikkoa myöhemmin mies kuoli.

Hyökkäys herätti keskustelua siitä, voisiko ja tulisiko järjestäytynyt rasismi erikseen kriminalisoida. Järjestäytynyttä rasismia vastustava Huominen ilman pelkoa -kampanja (rasismirikoslakiin.fi) sai tuulta alleen.

Asian tiimoilta julkisuudessa käydyt keskustelut ovat olleet juridisesti epätarkkoja ja käsitteellisesti harhaanjohtavia. Sekaisin ovat menneet rasismin ja rasististen järjestöjen kriminalisointi. Nähdäkseni tämä epätarkkuus vaivasi myös aiheesta tehtyä Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen haastattelua.

Tämän käsitteellisen epäselvyyden vuoksi suhtauduin itsekin HIP-kampanjaan nuivasti. Mieli kuitenkin muuttui.

Lue koko artikkeli…