Keskustelutaktiikan kannalta on tärkeää huomioida kaksi keskustelun tavoitetta. Näitä ovat
- Osoittaa keskustelun muille osapuolille sekä yleisölle olevansa oikeassa; tai
- Saada tahtonsa lävitse.
Lähes poikkeuksetta nämä kaksi tavoitetta ovat toisensa poissulkevia. Kakkonen on kuitenkin tärkeämpi: on tärkeämpää saada tahtonsa lävitse kuin osoittaa muille olevansa oikeassa.
Kaverini Mika Valtonen kertoi pelanneensa Lupus in Tabula -peliä. Pelaajat ovat kyläläisiä, joita vainoaa kyläläisiä syövä ihmissusi. Vuoron lopussa kyläläiset äänestävät, kuka kyläläisistä lynkataan ihmissutena. Jos nämä arvaavat oikein ja ihmissusi tulee lynkatuksi, kyläläiset voittavat. Jos ihmissusi onnistuu syömään kaikki kyläläiset, ihmissusi voittaa.
Kuva muadiv@Flickr, CC BY-NC-ND
Koko peli perustuu päättelyyn ja argumentointiin. Fiksuna kaverina Mika oli ehtinyt päätellä, kuka pelaajista on ihmissusi ja julisti päättelyketjunsa voitonriemuisena muille. Mikan yllätys olikin melkoinen, kun kanssapelaaja ilmoitti: ”kyllä sä varmaan oot ihan oikeessa, mut aion äänestää sua vastaan, koska sun argumentaatiotapas on niin ärsyttävä”.
Väärä kaveri lynkattiin ja ihmissusi söi kyläläiset. Pelin loputtua kävi ilmi, että Mika oli kuin olikin päätellyt ihmissuden oikein. Jos muut olisivat äänestäneet Mikan ehdotuksen mukaan, kyläläiset olisivat voittaneet. Mika oli oikeassa. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä, sillä virhe oli jo tehty: koska kanssapelaaja piti Mikaa ärsyttävänä, tätä ei kiinnostanut kuunnella tämän ehdotuksen sisältöä, vaan puuttui esitystapaan ja toimi sen mukaan. Tulos oli, että Mika hävisi pelin.
Kun ihmiset ovat jo valmiiksi sinua vastaan, näitä ei kiinnosta varsinainen asiasi. He eivät edes yritä ymmärtää tarkoitustasi, vaan tarttuvat esityksesi muotoon. He tekevät kaikkensa sabotoidakseen sinua.
Mitä jos kyseessä olisi ollut bisnesneuvottelu? ”Kyllä tämä teidän tuote on selkeästi tehokkaampi ja laadukkaampi ja tämä on 15% halvempi kuin teidän kilpailijan tuote. Mutta teidän esitystapa on niin ärsyttävä, ettei me haluta tilata teiltä.”
Mieti, haluatko näyttää muille, että olet oikeassa – vai saada tahtosi lävitse? Jos valitset väärin, voit joutua ihmissuden syömäksi.
Ps. asiaan liittyen tismalleen samasta ilmiöstä on kyse tämänviikkoisessa Jussi Halla-Ahon sotilasjunttakommentissa (ks. Hesari). Henri Heikkisen analyysi Halla-ahon virheestä tässä.
Pingback: Keskustelutaktiikka: No vitsillähän minä | Jussi Karin blogi
Koin ehkä vähän samanlaisen tilanteen, kun pelasin taannoin Battlestar Galactica -lautapeliä. Pelasin presidentti Roslinia, sattuneesta syystä… Oletin, että jokainen pelaa peliä järkevien oletusten perusteella, mutta olin väärässä.
Työkaveri halusi jostain syystä kiusallaan estää pelin myöhemmissä vaiheissa uudelleenvalintani presidentiksi. Pidin toimintaa niin epäilyttävänä että uskoin hänen olevan Cyloni. Saimme yhteistuumin hänet tyrmään. Tällä välin varsinainen Cyloni sai temmeltää vapaasti kentällä :)
Janne: juuri näin. Tässä näkyy vieläpä heijastusvaikutus. Jos toisen toiminta vaikuttaa järjettömältä, useimmat alkavat miettiä, miksi toinen on toiminut näennäisen järjettömästi. Pakkohan sille on olla jokin syy! Luonnollisin reaktio on kohdella tätä kuin tämä olisi hullu, sekaisin tai kuten esimerkissäsi – cyloni. Itse kukin voi miettiä, mitä tämä liike-elämään siirrettynä tarkoittaa.