Tekijänoikeus hahmoon ja fanitaide

Eräs tuttu kysyi, enkö minä kirjoittanut blogiini fanitaiteesta ja piirroshahmojen tekijänoikeudesta. Tajusin, että vaikka olen puhunut asiasta useasti, en ole kirjoittanut asiasta mitään. Eli tässä tulee.

Tässä kirjoituksessa viittaan fanitaiteella ensisijaisesti piirrettyihin, maalattuihin tai muuten graafisesti esitettyihin kuviin, mitä joku luo toisen henkilön tekemän graafisten esitysten pohjalta. Puhumme siis toisen tahon luomien piirroshahmojen käyttämisestä omissa teoksissa.

Lähdetään perusteista

Saadakseen tekijänoikeussuojaa (Tekijänoikeuslaki 404/1961) teoksen on oltava itsenäinen ja omaperäinen eli sen on ylitettävä teoskynnys. Itsenäisyys tarkoittaa, että teoksen tulee olla luojansa oma luomus eikä esimerkiksi kopio tai muunnelma toisesta teoksesta. Omaperäisyys tarkoittaa, ettei kukaan muu samasta aiheesta teoksen tehnyt olisi päätynyt samaan lopputulokseen. Muita edellytyksiä teoskynnykselle ei ole. Se ei siis edellytä ”taiteellista syvyyttä” tai suurta työmäärää. Toisaalta aivan banaaleja tuotoksia ei suojata, esimerkiksi tikku-ukko ei ylitä teoskynnystä.

10-vuotiaan koululaisen viidessä minuutissa maalaama taulu saa saman tekijänoikeuden kuin koko elämänsä maalanneen maalarimestarin viidessä vuodessa maalaama fresko.

Käytännössä teoskynnys vaihtelee teoslajeittain. Alin teoskynnys on perinteisellä kaunokirjallisuudella ja taiteella. Mitä kauemmas siitä mennään, sitä korkeammalle teoskynnys nousee. Esimerkiksi käyttötaide voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta sen kynnys on hyvin korkealla. Tämä pointti kannattaa pitää mielessä myöhemmin.

Mutta onko hahmo teos?

Lähtökohtaisesti hahmo ei ole teos. Tekijänoikeuslain 1 § toteaa, että

”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.”

Luettelo ei ole tyhjentävä. Hahmo ei kuitenkaan ole teoslaji samalla tavalla kuin vaikkapa kirja, näytelmä, elokuva tai valokuva, vaan enemmänkin tarinankerronnallinen elementti. Tarinankerronnalliset elementit, ideat tai juoniaihiot eivät saa tekijänoikeussuojaa.

Jokainen hahmosta piirretty kuva kuitenkin nauttii tekijänoikeuden suojaa samoin kuin muutkin kuvat. Tällöin suojan kohteena ovat kuitenkin yksittäiset kuvat, eivät itse hahmot tai hahmodesignit sinällään. Saman on vahvistanut Tekijänoikeusneuvosto Ohukaista ja Paksukaista koskevassa lausunnossaan TN 1993:25:

”Eräissä elokuvateoksissa esiintyvät Ohukaisen ja Paksukaisen hahmot eivät visuaalisesti arvioituina olleet niin itsenäisiä ja omaperäisiä, että ne olisivat olleet tekijänoikeudellisesti suojattuja. Hahmojen käyttäminen teosyhteydestään irrotettuna oli lähinnä teoksen idean hyödyntämistä ja siten sallittua tekijänoikeuden estämättä.”

Saman oikeussäännön tekijänoikeusneuvosto ilmaisi lausunnossaan TN 2006:16. Se katsoi, että oikeutta piirroshahmoon voidaan kyllä loukata osana piirroksen tekijänoikeutta, ts. jos joku kopioi piirroshahmon jostain kuvasta, koska tekijänoikeus suojaa piirrosta kuten muutakin kuvaa. Sen sijaan jos hahmo piirretään uudestaan ”tavalla, joka ei loukkaa tekijän oikeutta”, ei oikeudenloukkausta tapahdu.

Ongelmallinen on tekijänoikeusneuvoston ilmaus ”tavalla, joka ei loukkaa tekijän oikeutta”. Se voi tarkoittaa, että loukkaamattomuuden edellytyksenä on vain, ettei kuva ole kopio tai muunnelma alkuperäisestä kuvasta, mutta jättää avoimeksi, onko loukkaamattomuudelle jotain muitakin edellytyksiä. Tämä mahdollisuus korostuu entisestään, kun Ohukainen ja Paksukainen -lausuntoa luetaan tarkemmin:

”Käytettäessä hahmoa irrallaan siitä teoksesta, jonka osana se nauttii tekijänoikeussuojaa, joudutaan pohtimaan sitä, voidaanko hahmoa sellaisenaan pitää tekijänoikeussuojan kohteena. Esimerkiksi erilaiset piirretyt hahmot saattavat itsessään ilmentää persoonallista luomistyötä ja nauttia itsenäistä tekijänoikeussuojaa kuvataiteen tuotteena. Niiden käyttäminen vaatii siis aina oikeudenhaltijan suostumuksen. Koska tekijänoikeussuoja koskee myös teosten muunnelmia, ei tällaisia hahmoja saa käyttää edes muutettuina ilman oikeudenhaltijan suostumusta.”

Ohops! Eli ilmeisesti hahmo voi kuin voikin saada itsenäistä tekijänoikeussuojaa?

Voiko hahmo käytännössä olla teos?

Tekijänoikeusneuvoston näkemyksen mukaan on siis mahdollista, että hahmoa suojataan itsenäisenä teoksena. Tällöin hahmon käyttö omissa teoksissa olisi kiellettyä, vaikka hahmon piirtäisi uudestaan. Nyt ongelmana on vain se, minkälaiset hahmot nauttisivat tekijänoikeussuojaa itsenäisinä teoksina.

Nähdäkseni on selvää, että hahmon tunnettuus, ikonisuus, liiketaloudellinen arvo tai hahmoon liitetyt arvot eivät voi vaikuttaa hahmon saamaan tekijänoikeuteen, tuskin myöskään  hahmon luonteenpiirteet tai taustatarina. Olisin taipuvainen katsomaan, että hahmon mahdollinen tekijänoikeus ratkeaa ainostaan hahmon graafisen esitystavan perusteella, jonka tulee ylittää teoskynnys hahmona (usein hahmosta tehdyn kuvan teoskynnys ylittyy kirkkaasti, ko. em. TN 2006:16).

Voidaan pohtia vaikka seuraavia pokemoneja:

 

Kaikki nämä hahmot todennäköisesti ylittävät teoskynnyksen kuvina kirkkaasti, jopa melko banaali Voltorb. Mutta entä hahmoina? Jaa-a, en minä tiedä. Oma valistunut arvaukseni on että ”tuskin”.

Tilanne on hähmäinen. Tekijänoikeusneuvosto on toisaalta todennut, että hahmoilla voi mahdollisesti olla oma tekijänoikeussuojansa, mutta meillä ei ole mitään keinoja sen arvioimiseen, milloin tämä suoja aktualisoituu pelkän kuvan tekijänoikeussuojan sijaan.

Itse olisin taipuvainen katsomaan, että hahmon tekijänoikeussuoja on niin korkealla, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Tämän varovaisen arvioni perustan siihen, että 1) todennäköisesti meillä olisi enemmän hahmojen tekijänoikeuksia koskevia keissejä, jos hahmoperustaisilla tekijänoikeuksilla olisi käytännön merkitystä, ja erityisesti siksi, että 2) todetusti hahmo ei sinällään ole teoslaji, vaan tarinankerronnallinen elementti. Näin se on hyvin kaukana perinteisestä tekijänoikeuden kohteesta ja lähenee suojan ulkopuolelle jäävän idean kategoriaa. Niin ollen ”hahmosuojan” rajan täytyy olla todella korkealla.

Todellisuus on toista

Viimeistään tässä kohtaa joku huudahtaa, että yksi hänen nettikaverinsa kyllä sai vihaisen kirjeen Disneyltä, jossa käskettiin ottamaan kuvat pois nettisivulta.

Tässä pitää ottaa huomioon kaksi juttua: 1) vaikka hahmo ei lähtökohtaisesti ole teos Suomessa, muualla voi olla toisin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Japanissa hahmot säännönmukaisesti katsotaan teoksiksi. Toisaalta 2) vaikka hahmo ei saisikaan tekijänoikeuden suojaa, tämä ei estä isoja firmoja lähettämästä virallisen kuuloisia pelottelukirjeitä. Kirjeiden teho kuitenkin perustuu niiden pelotteluvaikutukseen ja siihen, etteivät yksityiset amatööritaiteilijat uskalla lähteä haastamaan isoja firmoja.

Lisäksi pitää huomioida teoksia ympäröivä kulttuuri. Esimerkiksi Japanissa mainstream-mangahahmoista tehdyt omakustannesarjakuvat eli doujinit ovat maan tapa. Kun useat isot piirtäjänimet ovat aloittaneet douijin-piirtäjinä, koettaisiin doujinien valvominen kaksinaismoralismiksi. Sen sijaan esimerkiksi Disney on perinteisesti valvonut hahmojensa oikeuksia ainakin USA:ssa melko mustasukkaisestikin. Näin ollen oikeudenhaltijoiden tekemisistä tai tekemättömyydestä ei kovin helposti voi päätellä hahmojen tekijänoikeudellista statusta.

On myös otettava huomioon, että vaikka tekijänoikeus ei estäisi hahmon käyttöä Suomessa, jokin toinen laki voi estää. Jos hahmo on tavaramerkitty, tavaramerkkilaki (7/1964) voi olla esteenä tavaramerkkiä loukkaavalle hahmon käytölle elinkeinotoiminnassa tai jos hahmon kuvia myydään tavaramerkkiä loukkaavasti. Myös laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1061/1978) voi estää toisen luomalla hahmolla rahastamisen. Harrastelijataiteilijalle nämä lait ovat kuitenkin pääosassa merkityksettömiä, ainakin niin kauan kuin raha ei liiku.

Mitä siis opimme hahmojen tekijänoikeudesta? Sen, että:

  • Hahmot eivät Suomessa lähtökohtaisesti nauti tekijänoikeussuojaa.
  • Periaatteessa hahmo voi kuitenkin saada tekijänoikeussuojan.
  • Hahmon tekijänoikeussuojan raja on todennäköisesti niin korkealla, että se on lähestulkoon kuollut kirjain.
  • Ainakin niin pitkälti kuin raha ei liiku, Suomessa voi piirrellä muiden hahmoja hyvin vapaasti.
  • Bisneksen tekeminen toisen hahmolla on todennäköisesti silti lainvastaista.

4 kommenttia

  1. eräs vaan...   •  

    Tuntuu oudolta, että hahmolla ei olisi käytännössä suojaa. Silloinhan kuka tahansa voisi pölliä toisen työstämän hahmon ja alkaa työskennellä sen kanssa, eikä alkuperäinen tekijä voisi asialle mitään. Todellisuus on tietysti – kuten todettua – monimutkaisempi.

    Jos ihan tekijän näkökulmasta ajattelee, niin faneja ei voi estää fanittamasta ja sen kieltämisessä ei olisi yhtään mitään järkeä. Siihenkin on hankala vetää rajaa että mikä kenenkin mielestä on loukkaavaa. Se rajoittaisi taas fanittamista. Raja menee nähdäkseni kuitenkin siinä jos töitä aletaan myymään tai käyttämään sellaisissa yhteyksissä jotka eivät liity hahmoon lainkaan: esim fanisivut ovat ok, hahmon käyttäminen vaikka koulun juhlan bannerissa harmaata aluetta ja siivousfirman logona taas väärin. Taidekujilla myytävät fanartitkin ovat hiukan hankalia. Periaatteessa niistä ei ole yleensä haittaa, mutta tuntuu väärältä. Hahmon varastaminen olisi selvästi väärin.

    Todellisuus on tietysti taas monimutkaisempi. Olen huomannut, että monet länsimaissa kokevat kaikki ns ”viralliset” hahmot vapaaksi riistaksi mitä tulee fanartiin yms, mutta (länsimaisten) pienempien tekijöiden töistä ei fanartia samalla lailla uskalleta piirtää, varsinkin jos nämä ovat netissä. Työt tehdään yleensä joko lahjana tekijälle tai oman kokemuksen mukaan – sen pari kertaa kuin näin on käynyt, tosin siitäkin on jo hyvin paljon aikaa – on kysytty lupa. Kuitenkin töillä on sama suoja, oli kyseessä iso nimi tai pienempi tekijä.

    Nämä ovat tietysti vain omia näkemyksiäni, helppohan se on sanoa kun omat työt eivät ole joutuneet pahimpaan höykytykseen. Jollakulla muulla voisi olla eri näkemykset asioista, tosin en ole kuullut että tekijät yleensä suuttuisivat fanartista- ainakaan jos sitä ei myy, mikä on vielä aika harmaata aluetta mitä vahinkoon tulee.

    Pahimmassa tapauksessahan tekijä ei saa edes myöntää katsoneensa fanituotoksia omista töistään, ettei joku vihainen fani haasta oikeuteen idean varastamisesta. Ja samantapaisia ideoita voi varmasti tulla, vaikkei olisi fanituotoksia katsonutkaan. Jostain syytä tämäkin tuntuu pätevän jenkeissä lähinnä fanfictioniin, ei fanartiin…

  2. Jean   •  

    Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe. Olisi hienoa kuulla onko näistä teoksista joissa on esimerkiksi tunnistettava Mikki -hahmo syntynyt oikeusjuttuja ja miten ne ovat oikeudessa ratkaistu? Onko tiedossa tällaisia tai vastaavia caseja?

  3. Pingback: TEKIJÄN OIKEUDET | media-alan oppija

  4. Audora   •  

    Hei!
    Tämä varmaan paras paikka kysyä, kun ei netistä muualta oikein löydy suomenkielistä ja tavalliselle tallaajalle ymmärrettävää vastausta seuraavanlaiseen kysymykseen: Onko siis sallittua tehdä fanitaidetta ja myydä sitä eteenpäin? Ei verorajaa ylittäviä määriä (siis niin, että rahaa liikkuisi verotettavan paljon eli yli 10k euroa vuodessa), vaan hyvin pienissä summissa liikutaan.
    Mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan, mutta jäi epäselväksi, kun tällaiseen kysymykseen etsin vastausta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.