Vajaat 8 vuotta sitten kirjoitin, että ”NATO-optio on ontto kuin koulun kumiperuna”. Pointtinani oli, että ko. optiolla ei oikeastaan ole sisältöä: ihan samoin kun palovakuutus pitää ostaa ennen kuin talo on tulessa, myös Nato-optio pitää lunastaa ennen kuin Armatat vyöryvät rajan yli. Tulipalon sattuessa vakuutus joko on tai ei ole, mutta mitään ”vakuutusoptiota” silloin ei enää ole. Sama Naton kanssa.

Viime päivien tapahtumien myötä suomalaiset ovat heränneet siihen, että naapurissamme on valtio, joka ihan oikeasti harjoittaa voimapolitiikkaa ja von Clausewitzin sanojen mukaisesti tuntuu ajattelevan, että ”sodankäynti on politiikan jatkamista toisin keinoin”. Tämä taas on saanut jopa vihreitä poliitikkoja toteamaan, että aika Nato-option lunastamiselle on tullut:

Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Pitkän harkinnan jälkeen koen, että NATO-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja rauha. Puolustusbudjettimme täyttää käytännössä jo Naton tavoitteet. Suomen kannattaa neuvotella Norjan tapaan NATO-sopimukseen omat ehtonsa.

— Alviina Alametsä (@alviinaalametsa) January 3, 2022

Hyvä juttu, olen samaa mieltä!

Mutta miksi kuuluisimme Natoon? Ja toisaalta miksi emme ole Natossa jo nyt?

Lue koko artikkeli…