Kansakunnan pää-äänenkannattaja ja laatujournalismin kirkkain timantti Ilta-Pulu uutisoi muutama päivä sitten, että Hennes & Mauritzin käyttämät bikinimallit eivät olekaan oikeita, vaan tietokoneella luotuja. Närkästys epärealistisista kauneusihanteista oli arvattavissa. Jotkut kommentoijat kiinnittivät kuitenkin huomionsa seuraavaan kommenttiin:

”Kasvot tulevat kasvomalleilta, jotka ovat täysin tietämättömiä siitä, miten kuvia tullaan käyttämään.” –Håcan Andersson, H&M:n tiedottaja

Kysymys kuuluu, onko näitä malleja viilattu linssiin – saako kuka tahansa ottaa jonkun pärstävärkin vaikka Facebookista, editoida sen bikinimallivartalolle ja laittaa nettikauppaan?

Vastaus on juristin perinteinen ”kyllä ja ei”. Asiassa tulee nimittäin erottaa ainakin kolme eri oikeusongelmaa:

Ensimmäinen oikeusongelma, mikä ihmisille usein tulee mieleen, on se kuuluisa ”oikeus omaan naamaan”: kai nyt minulta tarvitaan joku lupa, että kuvaani saa käyttää? No ei tarvita, ainakaan Suomessa. Lähtökohtaisesti Pohjoismaissa ei ole minkäänlaista personality rights -käsitettä. Toisin sanoen ihmisellä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta kieltää muilta hänen (naama)kuvansa käyttöä vain siihen perustuen, että esiintyy kuvassa.

Joissain maissa tällainen oikeus on olemassa, mutta täällä Suomessa tosiaan ei. Jos siis menet julkiselle paikalle noloissa vaatteissa ja joudut kuvatuksi ja sen jälkeen Hesarin etusivulle, se on vähän niinkuin ”voi voi ja iso kyynel”: ei olisi varmaan tarvinnut mennä koikkelehtimaan puolipukeissa keskelle Mannerheimintietä.

Sama koskee mallikuvauksia: kuvassa esiintyvällä mallilla ei lähtökohtaisesti ole mitään oikeutta kuvaan eikä myöskään automaattista oikeutta edes rahalliseen korvaukseen (ellei tätä kuvaamista tulkita työsuhteeksi). Mallilla ei myöskään lähtökohtaisesti ole oikeutta määrätä, miten ja missä yhteydessä kuvia tullaan käyttämään. Sen takia asiasta onkin äärimmäisen tärkeää sopia kuvaajan tai kuvaajan firman kanssa: missä yhteyksissä kuvaa voidaan käyttää? Saako malli itse käyttää kuvaa? Missä yhteyksissä? Millaisen korvauksen malli saa? Millä perusteella korvaus määräytyy? Saako kuvaa editoida? Missä määrin? Saako kuvan tai osia siitä liittää muihin kuviin? Vaikuttaako tämä korvauksiin? Jne. sovittavia asioita on lyhyesti sanottuna useita.

Kuva Robert Bejil Photography @ Flickr, CC BY 2.0. Kuvan bikinityttö ei liity tapaukseen.

Toinen asia taas on, että vaikka personality rights -käsitettä ei Suomen laissa tunnetakaan, muista ihmisistä otettujen kuvien käyttö voi olla kiellettyä muilla perusteilla. Se voi olla esimerkiksi rikos: tällaisiahan ovat esimerkiksi rikoslain 24 luvun 6 § (salakatselu), 8 § (yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen) tai 9 § (kunnianloukkaus). Tietyissä tapauksissa kyseeseen voi tulla myös rikoslain 17 luvun 21 § (sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen).

Salakatselupykälä kieltää mm. oikeudettoman kuvaamisen kotirauhan suojaamassa paikassa, kun taas yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen edellyttää kuvan levittämistä lukuisten ihmisten saataville. Samaa rajausta ei ole kunnianloukkauksessa, mutta siinäkin vaaditaan lähtökohtaisesti tiedon esittämistä.

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus voisi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos Make ottaa sammuneesta ja itsensä päälle oksentaneesta Viljamista kuvan ja pistää sen Facebookiin. Kunnianloukkaus taas voi olla kyseessä, jos oikeudettomasti editoi jonkun naaman esimerkiksi pornokuvaan ja näyttää tätä kuvaa vaikkapa opiskelijakavereille.

Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen taas on sanamuodoltaan niin avoin, että se kattaa laajan määrän tekoja – mutta sillä perusteella sakotettiin esimerkiksi miestä, joka kuvasi naisia hameiden alta salakameralla Turussa. Itse uutinen on taattua Ilta-Pulu -tasoa: sakot eivät tulleet perseiden kuvaamisesta, vaan nimenomaan hameen alta kuvaamisesta. Perseiden kuvaaminen kun on yllä mainitulla tavalla laillista.

Kolmanneksi kuvan levittäminen voi olla kiellettyä tekijänoikeuksien tai tekijänoikeuden lähioikeuksiin kuuluvien valokuvaajan oikeuksien vuoksi. Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan kun oikeus teoksen tai teoskappaleen levittämiseen on lähtökohtaisesti vain teoksen luojalla / valokuvan ottajalla. Niinpä toisen ottamaa kuvaa ei ole oikeutta käyttää ilman kuvaajalta saatua lupaa. Tässä on kuitenkin kyse nimenomaan kuvaajan oikeudesta – ei kuvauksen kohteen oikeudesta. Kuvan kohteena olevalla ei siis ole automaattisesti oikeutta käyttää kuvaa edes itse.

Mikäli on kuitenkin joutunut kuvattavaksi vastoin tahtoaan ja kuva on jossain julkaistu, voi tilanne olla oikaistavissa sillä, että kuvan ottaja pyytää poistamaan kuvan.

Mitä H&M:n mallitapauksesta sitten pitäisi ajatella? No ei juuri mitään. Jos kyseessä ovat nimenomaan kasvomallit, pitäisin melko selvänä, että näiden kanssa on sovittu nimenomaan heidän kasvojensa käyttämisestä mainostarkoituksissa. Valistuneena arvauksena esittäisin myös, että sopimuksessa on myös kerrottu, mitä vaatekappaleita H&M myy. Valistuneesti arvaisin myös, että sopimuksessa on myös kerrottu, että kasvomallien pärstät tullaan liittämään tietokoneella luotuihin mallivartaloihin.

Se, että kyseessä ovat olleet nimenomaan bikinimallivartalot, ei muuta asiaa miksikään: bikinit kun lähtökohtaisesti ovat ihan tavallisia vaatekappaleita, jotka eivät loukkaa sukupuolisiveellisyyttä.

Henkilökohtaisella tasolla taas kannattaa miettiä, mitä julkisilla paikoilla tekee ja missä vaatteissa. Lähtökohtaisesti kun omat tyhmäilyt julkisilla paikoilla ovat kuvaajille vapaata riistaa.