Pelistriimaus ja laki 2021 edition: onko Twitch turvasatama?

Pelistriimaus ja laki

Kirjoitin alkuvuonna 2019 pelistriimauksesta. Tuolloin totesin, että striimaajan rahallisen tukemisen kaksi isointa haastetta ovat Suomen verotus sekä rahankeräyslaki. Nämä kaksi asiaa pitävät edelleen paikkansa, mutta moni asia on muuttunut.

Olennaisin muutos alkuvuoteen 2019 verrattuna on se, että Suomen rahankeräyslaki muuttui hyvin pian kirjoitukseni julkaisemisen jälkeen, jo maaliskuussa 2019. Se paransi joitain asioita, mutta Suomen rahankeräyslaki on edelleen striimaajalle enemmän haitta kuin hyöty.

Myös se on muuttunut, että nykyään verottajalla on striimaustuloista ohje (ks. UKK sekä uutinen). Verottajan ohjetta lukiessa pitää kuitenkin muistaa, että verottaja katsoo asiaa nimenomaan verotuksen näkökulmasta, ei tulojen keräämisen laillisuuden näkökulmasta! Kuten tässä kirjoituksessa tulen osoittamaan, jotkin striimaajille kansainvälisesti tyypilliset tulonmuodostustavat ovat Suomessa lainvastaisia. Striimaajan kannattaa siis olla tarkkana, miten hänen tulonsa oikeastaan muodostuvat.

Olen kirjoittanut tämän kirjoituksen lähtökohtaisesti pelistriimaajan näkökulmasta ja tarkastelen erityisesti Twitch.tv-striimauspalvelun käyttöehtoja. Kirjoituksen voi lukea myös yleisellä tasolla, mutta tällöin siihen tulee suhtautua varauksella. Varauksella siksi, että laillisuusarvioinnin kannalta kunkin somealustan käyttösäännöt ja se, mitä ne sanovat rahan liikkumisesta, ovat ratkaisevassa asemassa.

Mutta asiaan.

Lue koko artikkeli…

3 tärkeintä asiaa, jotka opin 10 juristivuoden aikana

Viime viikon torstai oli helatorstai, päivämäärältään 21. toukokuuta 2020. Muuten täysin merkityksetön päivä, paitsi että silloin tuli täyteen tasan 10 vuotta siitä, kun sain Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta oikeustieteen maisterin paperit.

Toisin kuin jotkut muut tiedekunnat, oikeustieteellinen valmistaa ammattiin. Siis teoriassa, sillä kuten jotkut oikeustieteelliset akateemikot ylpeästi toteavat, yliopisto ei ole ammattikoulu.

Totuus onkin, että vaikka oikeustieteellinen valmistaa ammattiin, se ei juuri anna eväitä juristin käytännön työhön. Se pitää oppia työtä tekemällä.

Joten mitä olen kymmenen vuoden aikana oppinut?

Lue koko artikkeli…

Sananvapaus – etukäteistä vai jälkiperäistä kontrollia?

Minua haastateltiin joskus vuonna 2016 erääseen mediaan, aiheena sananvapaus. Median olen jo unohtanut. Ehkä se on hyvä asia, sillä se oli paskin haastattelu, jonka olen koskaan antanut. Se oli varmaan toimittajan ammattitaitoa, että hän sai näkemyksistäni jotain koherenttia irti, vaikka vastaukseni olivat juuri sellaista selkärangatonta toisaalta – toisaalta -vätystelyä, josta juristeja usein syytetään ja jonka välttämisessä olen ainakin omasta mielestäni ollut melko hyvä.

Omassa mielessäni pointtini olivat ihan hyviä. En vain osannut ilmaista niitä koherentisti. Yritin siis sanoa, että sananvapaus on vähän mutkikkaampi juttu kuin mitä yleisesti ymmärretään. Ja kun sanon ”yleisesti ymmärretään”, tarkoitan niitä molempia väärinymmärryksiä:

  1. Että sananvapaus olisi oikeus sanoa ihan mitä vain, ilman minkäänlaisia seurauksia.
  2. Että sananvapaus olisi vapautta (vain) etukäteisestä kontrollista.

Nyt uskon menevän vähän paremmin, joten kokeillaanpa uusiksi.

Lue koko artikkeli…

Vihapuhelaki on naurettavaa pelleilyä

Post no hate

Jos ei ole asunut viimeistä kymmentä vuotta tynnyrissä, lienee tietoinen siitä, miten asenteet ovat viime vuosina kärjistyneet. Lisäksi lähestyvät eduskuntavaalit ovat kuumentaneet niin poliitikkoja ja politiikonalkuja kuin tavallisia kansalaisiakin.

Niin vaalit kuin yhteiskunnallinen kärjistyminen ovat myös innoittaneet joitain henkilöitä poliittisesti motivoituneeseen väkivaltaan vääränmielisiä kohtaan.

Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että poliittiset puolueet ovat huolestuneet nk. vihapuheesta. Kuten tästä YLE:n uutisesta käy ilmi, lähes kaikkien puolueiden ehdokkaista valtaosa kannattaa vihapuheen kriminalisointia.

Tämä on naurettavaa pelleilyä. Seuraavaksi kerron miksi.

Lue koko artikkeli…

Fanitaide, parodia ja fanitaide parodiana

BM-Ankat

Aina välillä tulee vastaan erilaisia faniteoksia, joihin on liitetty jonkinlainen ”This is intended as a parody”-disclaimer. Disclaimerin tarkoituksena mitä ilmeisimmin on välttää erilaiset väitteet tekijänoikeusloukkauksista. Herää kysymys, voiko fanitaide olla parodiaa.

Usein tällaisilla disclaimereilla ei ole sitä vaikutusta kuin niiden käyttäjät toivoisivat, mutta miksi? Vilkaistaanpa taas lakia ja oikeustiedettä.

Olen aiemminkin kirjoittanut fanitaiteesta ja hahmon tekijänoikeudesta, mutta kirjoituksen jälkeen on tullut jonkin verran uutta dataa aiheesta ja toisaalta aiempi kirjoitukseni ei käsitellyt parodiaa lainkaan.

Joten olkaa hyvät.

Lue koko artikkeli…