Palworld – Pokemon-parodia vai piraattikopio?

Muutama päivä sitten ilmestyi Pocketpair-pelifirman peli Palworld. Jo ennen julkaisua peliä oli alettu kutsua nimellä ”Pokemon with guns”, Palworld kun muistuttaa Pokemon-pelisarjaa enemmän kuin vähän. Molemmissa peleissä on ajatuksena kerätä erilaisia elukkaotuksia vangitsemalla ne eräänlaisiin palloihin ja sitten taistella elukoilla toisia elukoita vastaan. Mutta siinä missä Pokemon on hyvinkin perheystävällinen, Palworld… ei ole. Palworldissa vangitsemansa oliot voi paiskata pelaajan itse rakentamaan hikipajaan pakkotöihin rynnäkkökiväärejä rakentamaan ja motivaattorina toimii kirjaimellisesti keppi. Peli vaikuttaa Pokemonin vinksahtaneelta kaksoisveljeltä.

Kaupallisesti peli on menestynyt loistavasti: yli 8 miljoonaa kappaletta 6 päivässä on käsittääkseni Steam-pelipalvelun ennätys. Kirjoitushetkellä Palworld oli sekä Steamin myynti- että pelaamistilastojen kärjessä yli miljoonalla samanaikaisella pelaajallaan.

Palworldin menestystä ovat kuitenkin varjostaneet epäilykset ja suoranainen suuttumus siitä, että sen hirviöotukset ovat vain kopioituja tai AI-mankelin läpi vedettyjä pokemoneja. Ja kieltämättä, useat sen otukset muistuttavat pokemonien designejä enemmän tai vähemmän. Jotkut ovat variaatioita samasta teemasta, kuten vaikka Pokemonin tulikettu Flareon ja Palworldin Foxparks – mutta toiset näyttävät toisiltaan huomattavasti enemmän, kuten Pokemonin Cobalion ja Palworldin Fenglope. Onko tekijänoikeuksia loukattu?

Flareon ja Foxparks
Cobalion ja Fenglope

Palworld – jotain lainattua, jotain lainattua ja jotain lainattua

Palworldin tekijä Pocketpair on japanilainen firma. Tällä on väliä sikäli, että siinä missä länsimaissa ihmiset arvostavat taiteen ja viihteen omaperäisyyttä hyvinkin korkealle, Japanissa erityisesti viihdepuolella on tavallista viljellä yleisölle jo tuttuja elementtejä – Anime-lehden ex-päätoimittaja Petteri Uusitalo on kirjoittanut tästä Idän Lumo -blogiinsa esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Vaikka tuttujen elementtien lainaaminen olisikin yleistä, Palworld vie sen paljon pidemmälle kuin muut. Hirviönmetsästysidea ja otusten tyyli on lainattu Pokemonista, mutta pelin mekaniikat ja käyttöliittymä Ark: Survival Evolved -pelistä. Palworldissa pelaajan tulee avata uusia teknologioita, kuten esimerkiksi tukikohdan osia ja hahmon varusteita, erityisestä teknologiaruudusta, jonka toimintamekanismi on täysin sama kuin Arkissa ja teknologiat on vieläpä järjestetty samalla tavalla kuin Arkissa. Pelin kartan fontti ja seikkailuelementit, kuten teleport-patsaat ja maailmasta löytyvät rauniot, on lainattu The Legend of Zelda: Breath of the Wildistä (kuulemma, Zeldaa en ole itse pelannut).

Ark: Survival Evolvedin tutkimusruutu
Palworldin tutkimusruutu

Palworldissa on kyllä omiakin ideoita, kuten pelaajan tukikohdan automatisointi napatuilla hirviöillä, mutta selvästi muualta otettuja elementtejä on paljon. Mutta onko se lainvastaista? Todennäköisesti ei: tekijänoikeus suojaa vain teoksia, ja silloinkin vain teoksen toteutusta eikä sen ideaa.

Vaikka Palworldin teknologiaruutu olisikin matkittu suoraan Arkista, teknologioiden jakaminen tasaisille riveille tai niiden avaaminen teknologiapisteillä ovat vain ideoita, eivät teoksia. Ne eivät siten saa tekijänoikeuden suojaa eikä niiden oikeuksia voi sen vuoksi loukata. Sama ajattelu soveltuu myös muihin pelin elementteihin. Saman fontin käyttäminen ei ole kiellettyä, eikä kenellekään voi antaa yksinoikeutta teleport-patsaisiin tai raunioiden käyttämiseen maailman koristeena.

Lainattuja elementtejä on kuitenkin todella paljon. Pocketpairin toimitusjohtaja on myös todennut, että he eivät pyri tekemään omaperäisiä pelejä, vaan pelejä joita ihmiset pelaavat, ja että hänen mielestään on parempi ottaa valmiita, suosittuja ideoita ja rakentaa niiden päälle jotain uutta.

Jos Pocketpairin filosofia on tämä, niin tuskinpa se on yllätys, että ideoita on lainattu muualta hyvinkin liberaalisti.

Mutta entäs ne monsterihahmot?

Piirroshahmojen ja piirrosten tekijänoikeus

Jos kyse olisi Suomesta, Palworld olisi todennäköisesti hyvinkin vankalla pohjalla. Suomen tekijänoikeuslain kannalta piirroshahmoja ei pidetä teoksina (ks. kirjoitukseni Fanitaide, parodia ja fanitaide parodiana sekä tekijänoikeusneuvoston lausunto TN:2018:12, nk. TreviTyger-tapaus) vaan ne ovat juonielementtejä tai ideoita, eivätkä ne saa tekijänoikeuden suojaa. Yksittäiset kuvat tai 3D-mallit hahmosta toki voivat ja todennäköisesti saavatkin tekijänoikeussuojaa.

Mutta jos Pokemonin ja Palworldin olioiden 3D-mallit muistuttavat toisiaan, eikö silloin kyseessä ole tekijänoikeuden loukkaus? Ei välttämättä, ja oma veikkaukseni on että loukkausta ei ole tapahtunut, niin pitkälti kuin mallit eivät ole samoja, vaikka ne näyttäisivät toisiltaan huomattavasti.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa TN:2013:17 (Kita) oli kyse Lahden julistebiennaalin Kita-näyttelyjulisteesta ja Daniel Palillon ”Autumn/Winter 2012 – The Enterprise” -vaatemallistosta. Molemmissa oli kyse aukinaisesta vampyyrin suusta jossa oli punaiset huulet ja teräviä hampaita. Kuvilla oli kuitenkin myös eroja, kuten alta voit huomata.

Tekijänoikeusneuvoston lausunto oli selkeä:

Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että pyrittäessä luomaan suuksi tunnistettavissa oleva kuva on todennäköistä, että samoista lähtökohdista tehtävään ryhtyvät eri tekijät päätyisivät jossain määrin samanlaisiin lopputuloksiin. Näin on siksi, että tekijälle ei jää rajattomasti mahdollisuuksia tehdä luovia omaperäisiä valintoja, jotka näkyisivät työn lopputuloksessa. Huomioon ottaen kuitenkin kuvataiteen matala teoskynnys hakijan julisteen suukuva ilmentää siinä määrin tekijänsä luovia ja omaperäisiä valintoja, että kuva on tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos. – – Vastineenantajan kuva ei ole identtinen kopio hakijan kuvasta. Verrattaessa hakijan kuvaa vastineenantajan kuvaan tekijänoikeusneuvosto katsoo, että vastineenantajan kuva poikkeaa siinä määrin hakijan kuvasta, että vastineenantajan kuva ei loukkaa hakijan oikeuksia.

Kokonaisvaikutelma kuvilla on samankaltainen ja eroavaisuudet olivat sinänsä pieniä, mutta havaittavissa. Melko pienetkin erot siis riittivät siihen, ettei Palillon teos loukannut Lahden Julistebiennaalin teosta. Tältä pohjalta uskaltaisin väittää, etteivät myöskään Palworldin palit loukkaa Pokemonin pokemonien tekijänoikeuksia, vaikka jotkut niistä todella lähelle menevätkin.

Palworld parodiana

Sen lisäksi, etteivät Palworldin otusdesignit todennäköisesti loukkaa Pokemonin tekijänoikeuksia, sillä on vielä toinen valttikortti: ainakin Suomessa se voisi hyvin todennäköisesti vedota parodiaan.

Olen kirjoittanut parodiasta aiemminkin, esimerkiksi yllä linkkaamani Fanitaide, parodia ja fanitaide parodiana, sekä uudempi Yle, sitaatit ja parodia. Laki on kuitenkin muuttunut näiden kirjoitusten julkaisemisen jälkeen. Vaikka aiemmat kirjoitukseni ovat muuten kurantteja, niiden analyysi parodiasta Suomen lain mukaan on vanhentunut, sillä maaliskuussa 2023 tekijänoikeuslakiimme lisättiin parodiapykälä 23 a §, joka toteaa, että ”Julkistettua teosta saa käyttää parodiassa, karikatyyrissä ja pastississa”. Parodiapykälän käytölle ei ole laissa asetettu ehtoja, joten ainakin oma tulkintani on, että parodia on sallittua myös kaupallisessa yhteydessä. Tämä olisi myös EU-tuomioistuimen Deckmyn-tuomion (C-201/13) mukainen linja.

Samaa linjaa tekijänoikeusneuvosto noudatti tulkitessaan Bjarne Melgaardin lehmäteoksia, joiden koettiin olevan kopioita Miina Äkkijyrkän lehmäaiheisista teoksista (ks. kirjoitukseni Parodia? Tekijänoikeusneuvosto ja lehmien tekijänoikeus Turre Legalin parodiasivustolla). Lehmät-tapauksen aikoihin Suomen parodiatulkinta oli huomattavasti ahtaampi kuin nykyään, mutta jo tuolloin tekijänoikeusneuvosto päätyi katsomaan, että Melgaardin maalaukset olivat parodioita Äkkijyrkän teoksista (ks. tekijänoikeusneuvoston lausunto TN:2017:4). Minusta teokset näyttivät lähes identtisiltä, mutta ilmeisesti teosten esittämisympäristö riitti tekemään Melgaardin teoksista parodioita.

Lienee vielä syytä tähdentää, että parodialle tyypillinen elementti on se, että parodia muistuttaa lähdeteostaan. Erityisen tärkeää tämä oli entisen parodiatulkinnan aikaan, mutta edelleen se on erittäin tyypillinen osa parodiaa. Tämä johtuu siitä, että mikäli parodia ei muistuta alkuperäisteosta, se helposti epäonnistuu varsinaisessa parodioinnissa. Suomeksihan parodia tarkoittaa ivamukaelmaa. Parodia ei ole mikään yksittäinen vitsi, vaan sen täytyy kommentoida jotain olemassaolevaa huumorin keinoin.

Kun Palworldin tarkoituskin on olla Pokemonin vinksahtanut veli, sillä vaikuttaisi olevan hyvinkin selvä parodinen tarkoitus. Joten vaikka sen otusdesignit katsottaisiin pokemonin designeja loukkaaviksi, Pocketpair pystyisi puolustautumaan parodiaan vedoten.

Asiassa on vain yksi mutta: Pocketpair on tosiaan japanilainen firma.

Japanilainen tekijänoikeus ja parodia

Jos Pocketpair loukkaa Palworldilla jonkun tekijänoikeuksia, niin Pokemonin pokemonien tekijänoikeutta. Ne taas ovat The Pokemon Companyn (joka on Nintendon tytäryhtiö) omistamia. Kuten Pocketpair, myös Nintendo on japanilainen firma. Jos japanilainen firma loukkaa japanilaisen firman tekijänoikeuksia, missä loukkaaja haastetaan oikeuteen? Todennäköisimmin Japanin lakien mukaisesti Japanissa. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä noudatettaisiin siis Japanin lakia.

Ymmärrykseni japanilaisesta tekijänoikeudesta on luonnollisista syistä huomattavasti heikompi kuin suomalaisesta, mutta muutamat merkittävät peruserot ovat helposti selvitettävissä.

Siinä missä Suomessa piirroshahmot eivät saa itsenäistä suojaa, Japanissa ne saavat. Mutta toinen, merkittävämpi ero on se, että Japanin tekijänoikeuslaki ei tunne parodiaoikeutta. Japani ei sovella jenkkiläistä fair use -doktriinia, eikä siellä ole parodiaa myöskään itsenäisenä pykälänä kuten Suomessa nykyään. Japanilaisessa tekijänoikeustulkinnassa kyllä tunnistetaan parodian olemassaolo, mutta sitä on tulkittu paikallisen sitaattioikeuden kautta, ja tämä tulkinta on ollut hyvin tiukka: japanilaisen tulkinnan mukaan olemassaolevia teoksia ei saa muuttaa edes parodisiin tarkoituksiin ja toisaalta parodiset elementit pitäisi olla selvästi tunnistettavissa (ks. esim. Parody’s Precarious Place: The Need to Legally Recognize Parody as Japan’s Cultural Property, s. 336 – 339). Nähdäkseni tämä tekee oikeudellisesti kestävästä parodiasta Japanissa lähes mahdotonta.

Tämä tarkoittaa sitä, että Pocketpair ei voi Japanissa vedota parodiaoikeuteen, koska sitä ei siellä käytännössä ole. Ja koska piirroshahmot saavat itsenäistä suojaa, Nintendon on helpompi esittää väite, että vaikka palien designit eivät loukkaakaan pokemonien designejä 3D-mallien tasolla, niin hahmotasolla ne voisivat loukata.

Mutta kuten sanoin, en ole japanilaisen tekijänoikeuden tai sen tulkinnan asiantuntija. Päällisin puolin vaikuttaisi kuitenkin siltä, että Japanissa tilanne olisi Pocketpairille paljon vaikeampi kuin vaikkapa Suomessa.

Asiassa on kuitenkin yksi erikoinen piirre.

Nintendo tunnetaan siitä, että se vahtii tekijänoikeuksiaan haukan tavoin ja on hyvin aktiivinen alasottovaatimusten suhteen Youtubessa, toisin kuin monet muut pelifirmat. Nintendo on myös puuttunut ankaralla kädellä moniin epäkaupallisiin faniprojekteihin, jotka ovat perustuneet Nintendon peleihin edes nimellisesti. Palworld julkistettiin kesällä 2021, mutta The Pokemon Company kommentoi asiaa vasta viime viikolla, siis nyt vuonna 2024, julkaisemalla tiedotteen, joka selvästi viittaa Palworldiin, vaikka ei mainitsekaan sitä nimeltä.

Olen kuitenkin lähes varma, että Nintendo on tullut Palworldista tietoiseksi viimeistään vuonna 2022. Miksi Nintendo ei ole reagoinut? Jos Nintendolla ei ole ollut mitään ongelmia puuttua epäkaupallisiin fanituotoksiin, miksi se suhtautuisi Palworldin kaltaiseen, selkeästi kaupalliseen tuotteeseen lempeämmin? Juuri viime viikolla Nintendo antoi esimerkin nopeudestaan. Se reagoi lähes välittömästi, kun ToastedShoes-nimimerkkiä käyttävä modaaja alkoi valmistaa Palworldiin Pokemon-aiheista modia. Joten miksi Nintendo ei ole reagoinut Palworldiin?

Vai onko niin, että Nintendokaan ei usko Palworldin olioiden designien loukkaavan omiaan? Tämä on jotakuinkin ainoa selitys, minkä itse keksin.

Palworld ja kopioinnin etiikka

Vaikka Palworld olisi täysin laillinen, pitää vielä käsitellä ainakin yhtä kysymystä. Onko se ok?

Moraalikysymykset ovat tietysti hyvin henkilökohtaisia. Asia, joka on toisen mielestä moraalisesti oikein, voi toisen mielestä olla moraalisesti väärin, eikä moraalikysymyksiin tässä mielessä ole oikeita vastauksia.

Kun kyse on tekijänoikeudesta, voidaan jäljittelyä kuitenkin arvioida tekijänoikeuslain tavoitteita vasten. Tekijänoikeuslain tavoitteena ei ole koskaan ollut maksimoida tekijän oikeuksia, vaan löytää järkevä tasapaino tekijän oikeuksien ja yhteiskunnallisen edun välillä. Vahvat tekijänoikeudet kannustavat tekijöitä luomaan uusia teoksia, koska he saavat niihin yksinoikeuden. Siten meille syntyy paljon uusia teoksia, jotka olemassaolollaan vahvistavat yhteistä kulttuuriamme. Toisaalta liian vahvat tekijänoikeudet voivat estää teosten käytön suurelta yleisöltä ja näin ollen ne voivat heikentää kulttuuriamme.

Tekijän ja yhteiskunnan välinen tasapainottelu on yksi syy sille, miksi tekijänoikeudella on rajat. Muutenhan tekijöille olisi voitu antaa kaikki mahdolliset oikeudet teoksiinsa. Kuten kevytkin vertailu Suomen ja Japanin tekijänoikeuslakien välillä osoitti, nämä rajat on mahdollista asettaa eri tavoilla. Missään tekijöille ei kuitenkaan ole annettu kaikki mahdollisia oikeuksia teoksiinsa ikuisiksi ajoiksi, ja toisaalta missään tekijöitä ei jätetä kokonaan ilman suojaa.

Tekijänoikeudella on rajat juuri siksi, jotta olemassaolevat teokset eivät kahlitsisi kulttuuria ja sen kehitystä liikaa. Juuri siksi tekijänoikeus ei suojaa teoksen taustalla olevia ideoita, ainostaan teoksen ilmenemismuotoa. Tämä on tärkeää, jotta muut voisivat tehdä teoksia samoista aiheista, vaikka ne muistuttaisivatkin olemassaolevia teoksia.

On siis täysin tekijänoikeuden taustaidean mukaista napata muiden ideoita suhteellisen suoraankin ja keittää niistä uusi keitos, vaikka se muistuttaisikin esikuviaan runsaastikin.

Mutta eikö Palworld ole AI-tuotos?

Jotkut ovat lisäksi epäilleet, että Palworldin oliot olisi luotu kuvanluonti-AI:lla. Kuvanluonti-AI:den käyttäminen on todennäköisesti laillista (ks. kirjoitukseni AI-taide ja tekijänoikeus), mutta tämä ei oikeastaan ole se pointti.

Pointti on se, että vaikka AI:n kouluttaminen muiden teoksilla olisikin laillista, se voi tuntua intuitiivisesti väärältä tai epäoikeudenmukaiselta, koska siinä on kuitenkin kyse AI:n valmistelusta toisten työtä hyväksikäyttäen. Kuvanluonti-AI:sta onkin tullut monelle erityisesti graafisella alalla työskentelevälle omaa elantoa ja jopa identiteettiä uhkaava kirosana, jonka uhka realisoituu päivä päivältä. Taiteilijoiden reaktio on hyvinkin inhimillinen ja ymmärrettävä. Kukapa haluaisi tulla ohjelmanpätkän korvaamaksi, varsinkin kun se ei osaa edes piirtää käsiä oikein?

Ja on totta, että useat palit näyttävät nimenomaan siltä mitä generatiivisen AI:n voisi kuvitella pullauttavan ulos, jos sille on ensin syötetty kaikki pokemon-designit lähdemateriaaliksi.

Lisätodisteina Pocketpairin toimitusjohtaja on puhunut Twitterissä AI:n mahdollisuuksista pelialalla positiiviseen sävyyn, ja toisaalta Pocketpairin AI: Art Impostor -pelin koko mekaniikka perustuu generatiiviseen AI:hin.

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko, että palit on luotu AI:n avulla. Miksi?

Siksi, että se ei yksinkertaisesti ole tarpeellista. Jos koko idea on ollut kopioida pokemonien designejä niin paljon kuin laillisesti mahdollista, miksi työntää AI:ta väliin? Osaavalle 3D-artistille ei ole mikään mahdottomuus tehdä hyvin paljon pokemonien näköisiä otuksia lähestulkoon käden käänteessä, käsittääkseni jopa helpompaa kuin ottaa jokin puolivalmis AI-eines ja tuunata siitä paremmaksi.

Palworldin ensimmäinen traileri ilmestyi jo 2021 ja useat trailerilla näkyvät otukset näyttävät täysin samalta lopullisessa pelissä. Olioiden designit oli siis lyöty lukkoon jo 2021. Vaikka silloin oli toki jo generatiivista AI:takin, ne olivat melkolailla huonompia kuin nykyiset. Pocketpairilta vaadittava työ AI-tuotosten tuunaamiseksi olisi siis ollut vielä isompi.

Lisäksi Steam vaatii, että pelintekijät ilmoittavat siitä, mikäli pelissä on käytetty generatiivista AI:ta, ja Palworldilla ei tällaista leimaa ole.

Mikään näistä ei tietenkään ole tyhjentävä todiste siitä, että Pocketpair ei ole käyttänyt AI:ta Palworldin luomiseen. Jokaiselle yllä esittämälleni argumentille voi hyvin esittää vasta-argumentin: tottakai Pocketpair käyttää AI:ta, koska sen toimitusjohtaja on AI-intoilija. Pelissä on hyvin voitu käyttää vaikka vuoden 2020 generatiivista AI:ta, koska sen käyttäminen on Pocketpairille itseisarvo. Pocketpair voi hyvin valehdella Steamille AI:n käytöstä.

Toisaalta mikään ei myöskään todista että Pocketpair olisi käyttänyt AI:ta, vaan kaikki syytökset perustuvat nk. aihetodisteisiin, varmoja tietoja ei ole. Lisäksi pitää huomioida, että kun Pocketpairin toimitusjohtaja on AI-intoilija, miksi hän salailisi AI:n käyttöä? Pocketpairin AI: Art Impostor -peli suorastaan keulii ja kehuskelee AI:n käytöllä, koska AI on Pocketpairin toimarin mielestä siisti juttu. Miksi Pocketpair salailisi AI:ta nyt? Tästä pääsemme lopulliseen pointtiin.

Palworld: luultavasti laillista, ongelmana optiikat

Kaiken sanomani jälkeen totean, että Palworld on mitä todennäköisimmin täysin laillisella pohjalla. Suurimmat ongelmat liittyvät joihinkin sen otusdesigneihin. Jos tarkempi katsaus kiinnostaa, käy vilkaisemassa vaikka tämä video ja päätä itse mitä mieltä olet.

Mutta jos kaikki on laillista, miksi närkästys? Hyvä kysymys. Siinä, että pelit kopioivat toisia pelejä, ei ole mitään uutta. Kun alkuperäinen Doom ilmestyi, se oli lähes ainoa genrensä edustaja. Parin vuoden ajan kaikki vastaavat pelit olivat ”Doom-klooneja”, nykyään niitä kutsutaan FPS:iksi. Fortnite tunnetaan nykyään Fortnite: Battle Royale -pelimoodistaan, joka kopioi ideansa PUBGilta (joka syntyi ARMA 2:n modista DayZ: Battle Royale, joka oli syntynyt ARMA 2:n DayZ -modista Battle Royale -elokuvan innoittamana). Valorant on kuin Counter-Strike, paitsi että siinä on yksilöllisiä hahmoja joilla on omia erikoiskykyjään kuten Apex Legendsissä tai Overwatchissa. Pelit kopioivat toisiaan koko ajan.

TheGamerin Stacey Henley otti Palworldin kopiointikohuun kantaa kirjoituksessaan, jossa hän analysoi eri syitä Palworld-närkästykselle. Se saattaa olla AI:ta, se saattaa olla pokemon-kopio, se saattaa olla plagiaatti, mutta kuten Henleykin toteaa, näistä ei oikeastaan ole hirveän paljoa näyttöä. GarbageDay-blogin Ryan Broderickin mukaan kyseessä on AI-paniikki. Videogames by GLHF:n Dave Aubreyn mukaan Palworld-kohu on lähinnä nolo faneille itselleen.

Oma näkemykseni kohun syistä on se, että Palworld on jäljitellyt kaikkea niin paljon ja selvästi. Vaikka pelit lainailevatkin ideoita toisiltaan tuon tuosta, Palworld vie sen pidemmälle kuin muut. Nähdäkseni sen jäljittely on täysin laillisella pohjalla, ehkä paria pal-otuksen designiä lukuunottamatta, mutta kun lähes kaikki on lainattu jostain muualta, ihmisille tulee intuitiivisesti fiilis, että pelissä täytyy olla jotain epärehellistä.

Epärehellistä vaikutelmaa ei myöskään auta Pocketpairin toimitusjohtaja, joka huutelee Twitteriin generatiivisen AI:n käytön mahdollisuuksista, kertoo että ”omaperäisyys ei ole heille mikään arvo” ja julkaisee Twitter-tilillään kuvia AI-generoiduista pokemoneista (ks. PCGamerin kirjoitus). Erityisesti AI:hin negatiivisesti suhtautuville ihmisille Palworld voi hyvinkin edustaa heidän pahinta painajaistaan, tulevaisuutta, jossa artistit ovat lähinnä tekoälyä tottelevia, suorittavia työrukkasia. Heitä ei välttämättä kiinnosta onko Palworldissa oikeasti käytetty AI:ta vai ei. Oleellista on, että se vaikuttaa siltä, että sitä olisi voitu käyttää.

Toisin sanoen, vaikka Palworldin syntilista koostuu suurin osin samoista asioista kuin mitä muutkin ovat tehneet, Palworldin synnit ovat laajempia ja syvemmälle meneviä kuin muilla. Lisäksi, ja tämä on nähdäkseni oleellista, sen toimitusjohtajan kommentit ja firman historia toimii tietyille ihmisille vähintäänkin aihetodisteena siitä, että pelin taustalla voisi mahdollisesti olla muutakin (siis AI:ta), mikä tekee pelistä heille nimenomaisen uhkakuvan.

Onko Palworld sitten se uhkakuva, mitä he pelkäävät? Minun nähdäkseni ei, mutta jos he sen niin kokevat, niin minä en voi sitä estää. Pocketpairin suuntaan taas voisi sanoa, että jos haluaa välttää epäilykset AI:n käytöstä ja kopioimisesta, niin ehkä ei kannattaisi huudella pitkin internetiä AI:n iloista, tai mainostaa että koko firman idea perustuu ideoiden kopiointiin, tai tehdä AI:lla pyöriviä pelejä.

Palworld vaikuttaa olevan se kuuluisa otus, joka näyttää ankalta, kävelee kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka – mutta joka ei ole ankka. Toisaalta, eipä ketään voi hirveästi syyttää, jos sitä luulee ankaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.