Korkein oikeus: natsipelleksi kutsuminen ei kunnianloukkaus

Korkein oikeus antoi tänään päätöksensä KKO:2022:1 vuodelta 2016 peräisin olevasta epäillystä kunnianloukkauksesta. Kyseessä on siis Lokka v. Vehkoo -tapauksen päätepiste. Olen kirjoittanut tapauksesta aiemminkin:

  1. Rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta (2019), sekä
  2. Toimittajat ja kunnianloukkaukset (2021).

Kyseessä oli siis tapaus, jossa toimittaja Johanna Vehkoo oli yksityisessä, noin 200 kaverilleen julkaistussa Facebook-kirjoituksessaan kutsunut Junes Lokkaa natsiksi, rasistiksi ja natsipelleksi.

Tapauksen alusta asti oli käsitelty sitä, oliko Vehkoo kirjoittanut viestinsä toimittajana vai rivikansalaisena, oliko Lokkaa pidettävä poliitikkona vai rivikansalaisena, ja oliko Vehkoon arvostelu kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan vai hänen henkilöönsä.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että Vehkoo oli kirjoittanut viestinsä rivikansalaisena, ja vaikka Lokkaa olikin pidettävä poliitikkona, Vehkoon arvostelu oli kohdistunut Lokan henkilöön eikä hänen poliittiseen toimintaansa. Tästä syystä sekä käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta.

Korkein oikeus arvioi asiaa toisin: se vapautti Vehkoon syytteistä ja totesi, että kirjoitus oli hyväksyttävän rajoissa.

Miksi?

Mistä kunnianloukkauksen alatyypistä on kyse?

Olen aiemmissa kirjoituksissani kertonut, että kunnianloukkaus (RL 24:9) voi toteutua joko 1) valheellisella tiedolla tai vihjauksella, joka on omiaan aiheuttamaan halveksuntaa tai 2) muuten halventamalla. Muuten halventaminen voi olla joko tosiasia tai väite, jolla ei ole totuusarvoa, nk. arvoarvostelma.

Toisaalta kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa – – ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä (3 momentti). Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsitelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä (4 momentti).

Toimittajat ja kunnianloukkaukset -kirjoituksessani listasin useita tekijöitä, jotka olivat tulkittavissa niin Vehkoon kuin Lokankin eduksi. Miten KKO arvioi asiaa?

Ensin KKO tarkasteli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytäntöä. Oleellisia ovat KKO:n tuomion kohdat 9 – 11. Niissä KKO toteaa, että ”poliitikkoon ja  ja julkisuuden henkilöön kohdistuvien kriittisten kommenttien rajat ovat laajemmat, koska he ovat asettuneet tietoisesti alttiiksi sanojensa ja tekojensa tarkastelulle ja heiltä voidaan edellyttää suurempaa julkisuuden sietokykyä” (kohta 9).

Erityisen tärkeitä ovat kohdat 10 ja 11, joissa KKO toteaa, että ”ihmisoikeustuomioistuimen mukaan huomioon tulee ottaa henkilön käyttäytyminen ennen artikkelin julkaisemista” ja että ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ”ilmaisut ’fasisti’, ’neo-fasisti’, ’natsi’, ’kaappinatsi’, ’kommunisti’ tai ’idiootti’ eivät automaattisesti oikeuta tuomiota kunnianloukkauksesta niihin liittyvän leimaavuuden perusteella, vaan tietyissä olosuhteissa ilmaistuna ilmaisun kohteen provokatiivisen esiintymisen tai ääriliikkeeseen kuulumisen vuoksi niitä voidaan pitää hyväksyttävänä kritiikkinä ja arvoarvostelmina”. Arvostelulla tulee myös olla jokin toinen tarkoitusperä kuin toisen loukkaaminen.

KKO: natsipelleksi kutsuminen oli arvoarvostelma

Yllä esitettyjä perusteita pyöriteltyään KKO totesi, että natsi on ”paitsi kansallissosialistia tai kansallissosialismin kannattajaa kuvaava nimitys, myös voimakkaan negatiivisia mielleyhtymiä sisältävä haukkumasana” ja että ”laajassa mielessä rasismilla tarkoitetaan esimerkiksi toista ihmisrotua kohtaan tunnettua väheksyntää tai vihaa”.

Sitten KKO katsoi, että Vehkoon käyttämät termit natsi, rasisti ja natsipelle eivät olleet varsinaisia tosiasiaväittämiä vaan arvoarvostelmia. Niinpä KKO:n ei tarvinnut ottaa kantaa siihen, oliko Lokka natsi, rasisti tai natsipelle, ts. olivatko väittämät totta. Sen sijaan arvostelussa piti keskittyä käytettyihin sanoihin ja niiden loukkaavuuteen. Olivatko ne tarpeettoman loukkaavia asiayhteys huomioiden?

KKO totesi, että ilmaukset sinällään arvioituina olivat toista halventavia ja tässä mielessä niiden käyttäminen oli lainvastaista. Toisaalta, kuten EIT:n ratkaisukäytännöstä kävi ilmi, näiden sinällään halventavien termien käyttämisestä ei voinut automaattisesti vetää sitä johtopäätöstä, että teko olisi lainvastainen. Piti siis arvioida, soveltuisiko tilanteeseen joku kunnianloukkauspykälän rajoitussäännös.

KKO: ei väliä, oliko Vehkoo julkaissut viestin toimittajana vai ei

KKO totesi, että jo käräjäoikeus oli todennut riidattomaksi seikaksi sen, että Lokka oli Vehkoon kirjoituksen julkaisemisen aikoihin ollut vaaliehdokkaana ja osallistunut julkisiin tapahtumiin sekä myös ollut järjestämässä ja juontamassa niitä ja esiintynyt sosiaalisessa mediassa. Sekä käräjä- että hovioikeus olivat katsoneet, että Lokka oli tekoaikana ollut mukana politiikassa ja muussa julkisessa toiminnassa. KKO yhtyi tähän arvioon. Lokkaa oli siis pidettävä poliitikkona. Tämä puolsi korkeampaa sietokynnystä.

Mutta oliko Vehkoo julkaissut viestinsä toimittajana vai yksityishenkilönä? Aiemmin hovioikeus oli katsonut, että Vehkoo oli julkaissut viestinsä yksityishenkilönä, mikä oli yksi syy siihen, että hovioikeus päätyi tuomitsemaan Vehkoon.

KKO totesi EIT:tä lainaten, että internetillä on merkittävä rooli tiedonvälityksessä (kohta 28) ja että KKO:n käytännön mukaan internetin myötä ”mahdollisuudet perinteisestä mediasta riippumattomaan tiedonvälitykseen ovat laajentuneet huomattavasti, ja tällaisen tiedonvälityksen merkitys julkiselle keskustelulle on kasvanut” (kohta 29).

Nämä huomioiden KKO totesi, että kunnianloukkauspykälän 3 momentin rajoitussäännös (”kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa – – ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”) on esittämistavan ja -välineen sekä kannanoton esittäjän suhteen avoin. Sillä ei siis ole väliä, missä kanavassa arvostelu esitetään ja esittääkö arvostelun toimittaja vai rivikansalainen.

Sillä ei siis ollut väliä, oliko Vehkoo kirjoittanut viestinsä toimittajana vai rivikansalaisena, tai oliko viesti julkaistu Facebookissa vaiko sanomalehden sivuilla. Väliä oli sillä, kohdistuiko arvostelu kohteen menettelyyn politiikassa ja oliko arvostelu hyväksyttävän rajoissa.

KKO: Vehkoon arvostelu kohdistui Lokan poliittiseen tai siihen rinnastettavaan julkiseen toimintaan

Lienee syytä muistuttaa, että Vehkoon viestissä oli kyse siitä, että hänen piti osallistua kirjansa julkistamistilaisuuteen, jota Lokka oli ilmoittanut tulevansa kuvaamaan. Vehkoon käsityksen mukaan Lokka oli tulossa tilauuteen häiriköimään, ja kirjoitti viestinsä tästä lähtökohdasta. Mitä Vehkoon julkistettava kirja käsitteli? Se käsitteli valemedioista kirjoittaviin toimittajiin kohdistuvaa häirintää yleisenä ilmiönä – ja tyypillisesti Vehkoo kirjoitti valemedioista. Ja nyt hän oli ainakin oman tulkintansa mukaan joutumassa juuri tällaisen häiriköinnin kohteeksi.

KKO totesi, että kirjan aihe ei käy Vehkoon viestistä ilmi. Toisaalta KKO:n mukaan oli ”tunnettua ja yleisesti tiedossa”, että Lokka oli politiikassa mukana ”vaaliehdokkaana ja erityisesti ulkomaalaisasioihin kantaa ottavana aktiivisena mielipidevaikuttajana”, mitä myös kirjallinen todistelu tuki.

KKO katsoi, että Vehkoo oli kirjoituksessaan kritisoinut Lokan oletettua tavoitetta julkisesti häiritä häntä poliittisessa tarkoituksessa. Tämän näkemyksensä Vehkoo oli KKO:n mukaan voinut perustaa Lokan menettelyyn muissa vastaavissa tilaisuuksissa.

Näin ollen KKO totesi, että Vehkoon kirjoitukset olivat arvostelua, joka kohdistui Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Tämänkin perusteella kunnianloukkauspykälän rajoitusmomentti soveltui asiaan.

KKO: Vehkoon käyttämät termit olivat rikosoikeudellisesti hyväksyttäviä

Lopulta KKO:n oli vielä arvioitava, ylittivätkö Vehkoon ilmaisut ”selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”. Oliko siis kyseessä yleistä mielenkiintoa herättävä aihe? EIT:n mukaan tällaisissa tapauksissa sananvapauden rajoituksiin tuli suhtautua erityisen pidättyvästi.

KKO totesi, että EIT:n mukaan termi yleistä mielenkiintoa herättävä aihe oli ymmärrettävä laajasti. Se tarkoitti ”laajasti yhteiskunnassa mielenkiintoa tai huolta herättäviä aiheita niin, että ulkopuolelle on rajautunut lähinnä toisen henkilön yksityiselämään tukeutuva tiedottaminen, jossa keskeinen tarkoitus on yleisön uteliaisuuden tyydyttäminen”.

Korkein oikeus oli jo katsonut, että Lokan tarkoituksena oli tulla häiriköimään tilaisuutta poliittisten ja yhteiskunnallisten näkemystensä vuoksi. Tätä oli KKO:n mukaan pidettävä yleistä mielenkiintoa herättävänä aiheena. Mutta olivatko Vehkoon käyttämät ilmaukset hyväksyttäviä?

Aiemmin KKO oli tuomiossa todennut, että natsiksi, rasistiksi tai natsipelleksi kutsuminen oli sinällään halventavaa. Termejä tarkasteltaessa tuli kuitenkin huomioida niiden käyttämisen asiayhteys. Korkein oikeus jatkoi, että ”kirjoituksen sisältöä ja tarkoitusta arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat julkaisun kohteen aikaisempi käyttäytyminen, se yhteys, missä kirjoitus on julkaistu, kirjoituksen esittämistapa sekä seuraukset kirjoituksen kohteelle.” Lisäksi ”provosoivia tai vihamielisiä kannanottoja julkisuudessa esittänyt taikka ääriajattelusta tunnettu poliitikko tai julkisuuden henkilö altistaa itsensä kovallekin kritiikille ja hänen sietokynnyksensä tulee tämän vuoksi olla tavanomaista korkeampi. Myös kunnianloukkaussäännöksen esitöissä ja oikeuskäytännössä on todettu, että toista halventavakin arvostelu voi olla rankaisematonta, jos sen kohteena on menettely julkisen toiminnan alueilla.” (Lihavoinnit lisätty)

Ehkä jo arvaattekin, mihin tämä on menossa.

”Lokka on edellä – – todetulla tavalla esittänyt julkisessa toiminnassaan provosoivia, tiettyjä ihmisryhmiä halventavia ja vihamielisiä näkemyksiä. Korkein oikeus katsoo, että Lokan tulee oman menettelynsä vuoksi itsekin sietää kovempaa kritiikkiä omaa toimintaansa kohtaan.”

KKO:2022:1, kohta 39

Näillä perustein KKO katsoi, että Vehkoon kirjoituksen pääpaino oli Lokan menettelyssä eikä Lokan henkilökohtaisissa ominaisuuksissa, vaikka kirjoitus sisälsikin ”yksittäisiä asialliseen keskusteluun kuulumattomia ja sinänsä loukkaavia ilmaisuja”. Lopuksi KKO totesi:

”Vehkoon esittämä kritiikki ei olisi yleistä yhteiskunnallista mielenkiintoa omaavan teemansa osalta edellyttänyt loukkaavien ilmaisujen käyttämistä. Huomioon ottaen kuitenkin erityisesti Lokan itse julkisuudessa esittämät yhteiskunnalliset kannanotot, kirjoitusta ei kokonaisuutena arvioituna voida pitää rikoslain 24 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi sen ylittävänä, mitä on pidettävä hyväksyttävänä. Vehkoon menettely ei siten täytä kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä.”

KKO:2022:1, kohta 41

Näillä perusteillaan korkein oikeus vapautti Vehkoon syytteistä.

Menikö korkein oikeus turhankin suoraan asiaan?

Kokonaisuutena tarkastellen KKO:n tuomio on englanninkielistä ilmaisua käyttääkseni straight to the point. Toisin kuin hovioikeus, joka punnitsi tapauksessa useita erilaisia seikkoja, KKO on poiminut sieltä oleelliset kohdat, joita se käsittelee. Muut se jättää merkityksettöminä huomiotta.

Oliko Lokka natsi, rasisti tai natsipelle? Sillä ei ollut väliä, sillä käytetyt termit oli ymmärrettävä arvoarvostelmina, ei faktaväitteinä.

Oliko Vehkoo julkaissut viestinsä toimittajana vai ei? Sillä ei ollut väliä, sillä kunnianloukkauksen rajoituspykälä soveltui joka tapauksessa, kun kyse oli henkilön poliittisen toiminnan arvioinnista.

Kohdistuiko Vehkoon toiminta Lokan poliittiseen toimintaan? Kyllä kohdistui, vaikka kytkös ei käynyt Vehkoon viestistä suoraan ilmi.

Olivatko käytetyt termit hyväksyttäviä? Vaikka termit olivat sinänsä halventavia, niiden käyttäminen oli hyväksyttävää, Lokan oma käytös ja kielenkäyttö huomioiden.

Siinä se, kaikessa yksinkertaisuudessaan. KKO on saanut juridisesti melko monimutkaiselta vaikuttavan asian taitettua hyvin loogiseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Itselläni herää kuitenkin muutama ihmetyksen aihe:

1) Miksi KKO käsitteli asian arvoarvostelmana eikä faktaväitteenä? Ainakin itse käsitin, että Vehkoon käyttämät termit natsi ja rasisti olisivat olleet faktaväitteitä. Natsipelle ei sellainen toki ollut. Toki voidaan katsoa, että nyky-yhteiskunnassa nämä termit eivät niinkään ole väitteitä henkilön luonteesta (”essence”) sinällään, vaan ne viittaavat enemmänkin henkilön vastenmielisenä pidettävään toimintaan.

Toisin sanoen väite ”henkilö X on natsi” ei varsinaisesti tarkoita, että henkilö X kuuluisi natsipuolueeseen, tai että hänellä olisi edes kansallissosialistinen idea, vaan että hänen toimintansa ainakin joiltain osin muistuttaa natsien toimintaa ainakin jossain tietyssä tilanteessa.

Tämä on ilmeisesti se lähestymistapa, jonka KKO valitsi. Se ei ole väärä lähestysmistapa – samaa on soveltanut myös EIT. Itse olisin kuitenkin kaivannut vielä selkeämpää selostusta siitä, miksi KKO valitsi tämän lähestymistavan.

2) Tuomio ei ota kantaa siihen, oliko Lokka sanonut itseään natsiksi (ilmeisesti ei?) tai rasistiksi (käsittääkseni kyllä) ja mikä merkitys näillä oli. Ilmeisesti sillä, oliko Lokka kutsunut itseään näillä termeillä vai ei, ei kuitenkaan ollut kovin isoa merkitystä tapauksen kannalta.

Olisi silti ollut kiinnostavaa tutustua korkeimman oikeuden pohdintaan tältä kannalta, varsinkin kun näitä kysymyksiä puitiin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa varsin paljon tapauksen käsittelyn aikana. Toisaalta KKO:n ei tarvitse eikä pidäkään välittää siitä, mitä julkisuudessa tapauksesta puhutaan. Harmi silti.

3) Tuomio ei ota kantaa siihen, että Lokka oli julkisuudessa sanonut tekevänsä rikosilmoituksen kiusantekomielessä. Nähdäkseni tämän arvioinnin puuttuminen tuomiosta on nimenomaan yhteiskunnalliselta kannalta harmi. Toisaalta pitää muistaa, että KKO olisi voinut arvioida tämän seikan vaikutusta vain tuomion itsensä kannalta, ei aiemman viranomaistoiminnan kannalta.

KKO olisi siis ainakin periaatteessa voinut yksinkertaisesti todeta, että Lokalla ei ole oikeussuojan tarvetta ja antaa Vehkoolle vapauttavan tuomion. Sen sijaan KKO ei olisi voinut todeta, että ”juttua ei olisi pitänyt ottaa tutkittavaksi lainkaan”. Korkein oikeus päätyi kuitenkin siihen, ettei se lausu tästä asiasta yhtään mitään.

KKO:n oli pakko tietää, että Lokka oli tehnyt rikosilmoituksen kiusantekomielessä. Kun KKO kuitenkin käsitteli jutun, siitä voidaan päätellä, että juttu pitää käsitellä, jos se on oikeuteen asti päätynyt, kiusantekomielessä tai ei. Tämä on asia, josta soisin nähtävän enemmän yhteiskunnallista keskustelua. Viranomaisia ja tuomioistuinlaitosta ei nähdäkseni pitäisi käyttää kiusanteon välineinä.

Tuomio oli yhteiskunnallisesti tarpeellinen

Julkisuudessa on jo ehditty todeta, että tuomio oli yhteiskunnallisesti tarpeellinen. Se oli merkittävä päätös poliitikkoihin kohdistuneiden kunnianloukkausten tulkinnan kannalta ja valotti niin toimittajien kuin rivikansalaisten sananvapautta.

Tuomiosta saatavat oikeusohjeet ovat nähdäkseni selkeitä: kunnianloukkauksen rajoituspykälää voidaan soveltaa poliitikon toiminnan arviointiin, oli kyse toimittajasta tai tavallisesta kansalaisesta ja riippumatta siitä, onko kirjoitus julkaistu lehdessä vai sosiaalisessa mediassa. Jos arvostelun kohde käyttää itse provosoivaa ja loukkaavaa kieltä, hänen tulee myös itse sietää sellaista kieltä. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, siis.

Tältä osin tuomio on erittäin tervetullut.

Lopuksi voimme esittää ne kysymykset, joita on julkisuudessa pyöritelty jo alusta asti: saako natsia sanoa natsiksi ja saako rasistia sanoa rasistiksi?

KKO ei vastaa näihin kysymyksiin suoraan. Tuomion rivien väleistä voidaan kuitenkin lukea, että tällaisten termien käyttäminen on rumaa eikä niin pitäisi tehdä ylipäänsä, mutta jos kohde kuitenkin itse käyttäytyy natsahtavasti ja rasistisen omaisesti, käyttämällä ihmisryhmiä halventavaa ja loukkaavaa kieltä, hänen tulee sietää sitä, että häntä kutsutaan natsiksi ja rasistiksi.

(Kuvan pelle ei liity tapaukseen, eikä todennäköisesti ole natsi.)

1 kommentti

  1. TimoK   •  

    Kiitos mielenkiintoisesta ja asiaa sekä neutraalisti että tarkasti käsittelevästä otteesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.