Rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta

Tuomarin nuija

Pari viime päivää on kohistu äärioikeistolaisen, oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan ja toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkausoikeudenkäynnistä.

Lokka on tunnettu maahanmuuttokriitikko ja omien sanojensa mukaan valtakunnanrasisti. Useat ovat myös kutsuneet häntä natsiksi. Käsittääkseni Lokka ei pidä itseään natsina, mutta kuitenkin vähintään äärioikeistolaisena.

Vehkoo oli Facebook-statuspäivityksessään kutsunut Lokkaa rasistiksi ja epäsuorasti vihjannut hänen olevan natsitrolli natsipelle*. Lokka oli tehnyt asiasta tutkintapyynnön. Ei siksi, että olisi nimityksistä loukkaantunut, vaan koska halusi omien sanojensa mukaan ”näpäyttää” Vehkoota. Poikkeuksellisesti syyttäjä kiinnostui jutusta ja vei homman oikeuteen.

Julkisuudessa on kyselty, eikö rasistia saa kutsua rasistiksi tai natsia natsiksi – jos se on totta, eihän se voi olla kunnianloukkaus? Ja jos henkilö itsekin käyttää tällaisia termejä itsestään, niin sitä suuremmalla syyllä tällaisten termien pitäisi olla ok.

No juu, mutta ei ihan. Joten vilkaistaanpa, mitä rikoslaki kunnianloukkauksesta sanoo.

Kunnianloukkauksen anatomia

Kunnianloukkaus löytyy rikoslain 24 luvusta, joka koskee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevia rikoksia. Kunnianloukkaus on sen 9 § ja se kuuluu näin:

Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.


Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.


Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.


Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Pykälän 1 momentissa on määritelty kunnianloukkauksen tekotavat. 1 momentin 1 kohdassa on se tapa, joka on kaikille tuttu. Kunnianloukkaus toteutuu siten, että:

  • esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että
  • teko on omiaan aiheuttamaan
  • vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai
  • häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Ensinnäkin tiedon tai vihjauksen täytyy olla valheellinen, ts. se ei vastaa totuutta. Tällainen toteutuu esimerkiksi syyttämällä jotakuta henkilöä vaikkapa lastenraiskaajaksi, jos ei ole tietoa siitä, että henkilö olisi oikeasti syyllistynyt lapsia koskeviin seksuaalirikoksiin.

Toiseksi teon on oltava omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä. ”On omiaan” on juristikielessä nk. abstraktin vaarantamisrikoksen tunnusmerkki. Se tarkoittaa, ettei ole merkityksellistä, tapahtuiko seuraamus juuri tässä tapauksessa, jos ko. seurausta on kuitenkin pidettävä ko. teon tyypillisenä seurauksena. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei lopultakaan ole sitä. Esimerkki valottanee tilannetta paremmin:

Liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöön kuuluu ”on omiaan”-kriteeri. Aapeli ajaa autolla kaupungin keskustassa punaisia päin. Aapelilla on tuuria, sillä risteyksessä ei ole muita autoja eikä kolaria tapahdu. Kysessä on kuitenkin liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Vaikka juuri tuolla kerralla kolarilta vältyttiinkin, punaisia päin ajaminen on tyypillisesti tilanne, joka aiheuttaa vaaratilanteen. Aapeli siis tuomitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Samoin kunnianloukkaus on tällainen ”on omiaan”-rikos. Sen edellytyksenä ei siis ole, että juuri tällä kerralla henkilölle aiheutuu vahinkoa tai teko aiheuttaa kärsimystä loukatulle, jos tuota on kuitenkin pidettävä teon tyypillisenä seurauksena. Esimerkiksi lastenraiskaajaksi kutsuminen tyypillisesti aiheuttaa henkilölle vahinkoa esimerkiksi irtisanomisen myötä ja se voi aiheuttaa myös kärsimystä esimerkiksi pelkotilojen ym. vuoksi, kun henkilö ei uskalla mennä julkisille paikoille.

Halveksunta taas on, no, halveksuntaa. Jos henkilö tulee tunnetuksi ”lastenraiskaaja-Lassena”, on aivan varma, että muut ihmiset eivät suhtaudu häneen suopeasti.

Epätosi tai totuudesta riippumaton kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus voi siis toteutua valheella, mutta kunnianloukkauspykälän 1 momentin 2 kohdassa on toinen tapa: ”Muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista”.

Tämä voi tarkoittaa sitä, että kertoo henkilöstä tosiasioita, jotka ovat loukkaavia, tai halventaa tätä tavalla, joka ei ole totuudesta riippuvainen.

Tosiasioilla loukkaaminen voi tapahtua esimerkiksi kutsumalla tummaihoista ihmistä neekeriksi. Kuten oheisesta Wikipedia-linkistäkin voi lukea, ko. sana tarkoittaa tavallisesti ”Afrikan tummaihoista väestöä”. Ja kuten Wikipediakin toteaa, nykyisin sana käsitetään usein halventavaksi (ellei sitten ole syntynyt joskus 1920-luvulla tai ole vänisevä rasisti).

Totuudesta riippumattomat tavat taas voivat olla esimerkiksi henkilön esittämistä halventavassa valossa vaikkapa seksuaalissävytteisissä kuvamanipulaatioissa tai henkilön kutsuminen erilaisilla yleisesti loukkaavilla nimityksillä. Ilmausta ”paskanaamainen vittupää” tuskin pitää ymmärtää faktaväitteeksi siitä, että henkilön pää olisi muodostunut naisen sukuelimistä tai että tämän kasvot olisivat ulosteen peitossa. Sen sijaan ilmaus on todennäköisesti tarkoitettu yksinkertaisesti epäkohteliaaksi ja yleisesti loukkaavaksi.

Poliittinen ja yleinen merkittävyys korottavat tuomitsemiskynnystä

Kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön kuuluu vielä vähän muutakin, kuten ylempää löytyvästä lakitekstistä voimme lukea. Esimerkiksi kuolleen ihmisen kunniaa voi loukata, mutta en aio kommentoida sitä tässä.

Paljon mielenkiintoisempia juttuja ovat esimerkiksi kunnianloukkauspykälän 3 momentista löytyvä maininta siitä, että (totuuspohjaisena) ”kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”.

Lisäksi 4 momentissa lukee, että ”kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävinä”.

Oletan, että Lokka – Vehkoo -tapauksessa tuomioistuin tulee ottamaan näihin asioihin kantaa. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että vaikka Lokka on kunnallisvaltuutettu, hän ei käsittääkseni ollut kunnallisvaltuutettu vielä silloin, kun Vehkoo kirjoitti FB-statuspäivityksensä.

On myös syytä kysyä, toimiko Lokka kunnallisvaltuutetun roolissa keskustellessaan nettivideolla suunnitelmastaan mennä kuvaamaan Vehkoon esiintymistä valeidentiteetin turvin (mistä Vehkoo oikeudessa totesi, että hänellä oli ”erittäin perusteltu syy olettaa, että hän [Lokka] aikoi häiriköidä kirjatilaisuutta”). 3 momenttia tarkasti lukiessa nimittäin huomaa, että korkeampi tuomitsemiskynnys koskee vain tilanteita, joka kohdisteluu toisen menettelyyn politiikassa jne. – henkilön yksityiselämään kohdistuva arvostelu siis menee ”yleissäännön” mukaisesti.

Toisaalta 4 momentti mahdollistaa ”yleiseltä kannalta merkittävien asioiden käsittelyn” rankemmilla ilmauksilla kuin yleensä. Käsittääkseni kohdan tarkoituksena on suojata yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Luonnollinen sovellutus tälle olisi toimittajien kirjoittamat uutiset, mutta käsittääkseni kunnianloukkauskeissi nostettiin FB-päivityksestä, ei Vehkoon kirjoittamasta uutisesta.

Kaiken kaikkiaan Lokka – Vehkoo -tapaus on oikeustieteellisesti hyvinkin mielenkiintoinen.

Saako natsia kutsua natsiksi?

Lopultakin pääsemme siihen, milloin mikäkin ilmaus on loukkaava. Oikeus ei tulkitse lakia missään tyhjiössä, vaan se joutuu ottamaan huomioon ympäröivän yhteiskunnan ja sen, missä olosuhteissa mikäkin teko on tehty, millaiseen kielenkäyttöön henkilöt ovat tottuneet, mikä on henkilöiden välinen suhde ja niin edelleen.

Toisin sanoen, jos kutsun kaveriani nettipelin tiimellyksessä runkkunaamaksi, tämä tuskin on kunnianloukkaus. Sen sijaan sama ilmaus julkisessa keskustelussa puolituntemattomaan kohdistettuna voisi hyvinkin täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Sillä on myös merkitystä, käyttääkö henkilö itse termiä itsestään. Tämä tuli esiin myös Lokan tapauksessa: kun tämä oli itsekin kutsunut itseään rasistiksi, eikö tämän kutsuminen rasistiksi ole ihan hyväksyttävää?

Ehkä, ehkä ei. Kuten yllä totesin, myös tosiasiat voivat toteuttaa kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Toisaalta voidaan väittää, että tosiasioillakin on sävyeroja.

Henkilön kutsuminen lastenraiskaajaksi voi olla kunnianloukkaus, vaikka henkilö olisikin syyllistynyt lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin; sen sijaan puheongelmasta kärsivän kutsuminen änkyttäjäksi tuskin on kunnianloukkaus, vaikka se onkin epäkohteliasta. Jossain tapauksessa voi myös olla, että termi on ok henkilön itsensä esittämänä, mutta ei muiden esittämänä. Ts. vaikka tummaihoinen ihminen nimittäisi itseään neekeriksi, ei välttämättä ole ok, että joku muu kutsuu häntä tällä samalla termillä.

Vaikka lakitekstin perusteella siis näyttäisi siltä, että meillä olisi vain kahdenlaisia kunnianloukkauksia eli valheellisia tai totuudenmukaisia/totuudesta riippumattomia, väittäisin, että niitä voidaan jaotella myös hienovaraisemmin, tähän tapaan:

  1. Ilmaukset, jotka ovat lähestulkoon poikkeuksetta loukkaavia, vaikka ne olisivatkin tosia (esim. henkilön kutsuminen lastenraiskaajaksi)
  2. Ilmaukset, jotka ovat loukkaavia siitä huolimatta, että henkilö kutsuu itseään ko. termillä (esim. neekeri)
  3. Ilmaukset, jotka ovat loukkaavia, paitsi jos henkilö itsekin käyttää ko. termiä itsestään (vaikkapa ”valtakunnanrunkkari”).
  4. Ilmaukset, jotka eivät ole loukkaavia, jos ne ovat tosia (rikoksesta tuomitun henkilön kutsuminen rikoksesta tuomituksi)

Näiden lisäksi meillä on tietysti epätodet väittämät sekä totuudesta riippumattomat väittämät.

Mikä ilmaus kuuluu mihinkin ryhmään? Jaa-a, vastausta on mahdotonta antaa ja todennäköisesti se jää kussakin yksittäistapauksessa tuomioistuimen päätettäväksi.

Lokka – Vehkoo -tapauksen kannalta olettaisin, että ainakin rasisti-termi kuuluu joko ryhmään 3 tai 4. Vaikka rasisti-termi voi ehkä jossain yhteydessä olla loukkaava, rasistisia asenteita ilmentävän henkilön kutsuminen rasistiksi tuskin voi olla loukkaavaa.

Natsi voi olla vaikeampi pala. Vaikka sekin todennäköisesti menee luokkiin 3 tai 4, kysymys lienee siitä, onko ilmaus tässä tapauksessa todenmukainen: onko äärioikeistolaista sopivaa kutsua natsiksi?

Olettaisin, että tuomioistuin tulee ottamaan kantaa kunnianloukkauspykälän 3 ja 4 momenttiin, mutta se jää nähtäväksi.

Miksi tässä edes oikeutta käydään?

Lokka – Vehkoo -tapauksessa ihmisiä on kummastuttanut, miksi oikeutta edes käydään. Ei ole salaisuus, että erityisesti naispuoliset toimittajat, tutkijat, poliitikot yms. joutuvat vastaanottamaan valtavia määriä kuraa ja solvauksia päivittäin. Useat ovat raportoineet, että poliisi siirtää rikosilmoitukset kunnianloukkauksista (ja joskus jopa laittomista uhkauksista!) suoraan mappi Ö:hön.

Nyt jostain syystä tunnetun nettiräyhääjän ja -solvaajan juttu on jostain syystä otettu vakavasti ja laitettu tutkintaan ja käräjille.

Tämä tuntuu monista oudolta.

Jotkut ovat huomauttaneet, että näin toimii oikeusvaltio. Myös ikävillä tyypeillä on perusoikeudet, eikä heitäkään saa kohdella miten huvittaa. Tämä on sinällään totta, mutta minusta todennäköisemmältä selitykseltä tuntuu, että syyttäjäkin on oivaltanut, että kyseessä on oikeudellisesti mielenkiintoinen tapaus, jolla on ennakkotapausarvoa.

Tämän takia on mahdollista, että juttu menee eteenpäin hoviin ja mahdollisesti korkeimpaan oikeuteen asti. Tällöin lopulliseen tuomioon voi mennä vuosia. Mutta voi hyvin olla, että kun tuomio aikanaan tulee, saamme kuulla, että rasistia saa sanoa rasistiksi. Jos ei saisi, julkinen keskustelu äärioikeistosta voisi muuttua aika vaikeaksi.

*Korjaus 23:47: sanamuoto oli ”natsipelle”, ja kun tätä ilmausta oli ilmeisesti käytetty, ei ilmaus tietenkään ole epäsuora.

2 kommenttia

  1. Kumitonttu   •  

    Äärioikeisto tarkoittaa yleisessä kielenkäytössä fascismia. Sen synonyymeja ovat natsi ja fasisti. Lokka on tunnetusti libertaari eli oikeistolainen.

    Vasemmisto tarkoittaa ideologiaa, joka kannattaa korkeaa verotusta, valtion suurta kontrollia ja rajoitettuja yksilön vapauksia. Oikeisto on tämän vastakohta.

    Äärioikeisto olisi loogisesti sellainen, joka vie oikeistolaisen ideologian äärimmilleen: minarkia, klassinen liberaali eli libertaari. Äärioikeisto on siis vastakohta äärivasemmistolle, mitä edustavat mm. kommunismi, natsismi tai fascismi.

    Kun kirjoitat että Lokka on ”äärioikeistolainen”, olet stalinisti. Stalin nimittäin määräsi että natsi-Saksaa tuli kutsua äärioikeistoksi, koska eihän Marxin mukaan sosialistinen valtio (Neuvostoliitto) voinut sotia toista sosialistista valtiota vastaan, vaan sosialistiset valtiot ajautuvat yhteenottoon kapitalistisen järjestelmän kanssa.

    Kuten NSDAP:n nimestä ilmenee, kyseessä oli sosialistinen työväenpuolue. Eivätkö he siis itse tienneet olevansa sosialisteja vai huijasivatko he? Nykyisessä kielenkäytössä natsi on erittäin leimaava ilmaisu ja on omiaan yllyttämään väkivaltaan taipuvaiset vasemmistolaiset kohdistamaan väkivaltaa natsia kohtaan. Kun natsismi on demonisoitu, natsin mielipiteitä ei tarvitse kuunnella ja häntä kohtaan voi toimia kuten vankilassa lastenraiskaajiin.

  2. merja45   •  

    Euroopassa on viime vuosina annettu monia tuomiota profeetta mohamedia pefofiiliksi kirjoitaneille henkilöille. Perusteena on ollu mohamedin avioliitto aishaan joka oli iältään 6 tai 9 vuotias riipppuen lähteestä. Oikeus totesi että muslimieden tunteiden loukkaaminen menee totuuden sanomisen eteen.

    sama logiikka tässä.
    Natsi sanaa käytetään hiljentämään ja mustamaalaaman henkilö.

    On täysin loogista että että oikeus tuomitsi vehkoon, otaen huomioon aikaisempien tapausten logiikan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.