Back to School – opiskelijajärjestö tavaramerkkitrollaamassa

Back to School - kirjoja

Helsingin Sanomat kertoi pari viikkoa sitten, että ”Opiskelijatapahtumien järjestäjät voivat joutua pulittamaan 300 euroa, jos ne erehtyvät käyttämään tapahtumansa nimessä ilmaisua Back to School. Syynä on se, että Itä-Suomen yliopiston ainejärjestö Praxis ry on rekisteröinyt ilmaisun tavaramerkikseen. Praxis ry on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön varapuheenjohtaja [nimi poistettu] kertoo, että tavaramerkki on rekisteröity syksyisin järjestettävää Back to School -nimistä lukuvuodenaloitusjuhlaa varten.”

Varapuheenjohtajan mukaan tavaramerkin rekisteröinti on ollut yhdistyksen tapa varmistaa, ettei kukaan käytä samaa nimeä opiskelijatapahtumalleen. Hän kertoo myös, että jos muut opiskelijatapahtumat haluavat käyttää nimeä, he joutuvat maksamaan Praxis ry:lle 300 euron korvauksen. Varapuheenjohtajan mukaan tavaramerkki ei kuitenkaan ole ainejärjestölle tapa kerätä varoja.

Helsingin Sanomat oli haastatellut juttuunsa myös PRH:n johtavaa neuvontalakimiestä Tuulimarja Myllymäkeä, joka oli todennut, että yleiskielen sanat ovat tavaramerkkeinä tavallisia. Oleellista on, ettei tavaramerkki pelkästään kuvaile sitä koskevan palvelun lajia, laatua, alkuperää tai määrää, vaan se on erottamiskykyinen. Kuten Myllymäki jutussa kertoo, Apple on oikein hyvä tavaramerkki tietokoneelle, mutta omenanviljelijä ei koskaan voisi saada tavaramerkkiä Apple, koska se estäisi muita kuvailemasta tuotteitaan. Näin asia onkin, tavaramerkki ei saa olla kuvaileva.

Useat ovat kyselleet, onko opiskelijajärjestön toiminta laillista, vai onko kyseessä tavaramerkkitrollaus. Tavaramerkkitrollaus ei ole tarkkaan määritelty termi, mutta sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi korvausvaatimuskirjeiden lähettelyä enemmän tai vähemmän hatarin perustein (vrt. esimerkiksi termi tekijänoikeustrollaus, jolla jotkut tarkoittavat tekijänoikeuskirjeiden lähettelyä). (Kappale lisätty 6.9.2022 13.22)

Mutta miten Back to School -tavaramerkki selviää tästä testistä? Katsotaanpa.

Lue koko artikkeli…

Nato-kannatus raketoi – enemmistö suomalaisista liittymisen puolella

Vajaat kaksi kuukautta sitten kirjoitin siitä, miten Nato-option lunastamisen aika on tullut. Mielestäni Venäjän sotilaallinen varautuminen antoi olettaa, että kohta ei hyvä heilu. Useat suomalaiset tuntuivat kuitenkin ajattelevan, että Venäjä vain pelottelee.

Se, että Venäjä olisi öykkäröinyt ja vain pelotellut lihaksiaan pullistelemalla, ei toki olisi ollut mitään uutta. Valitettavasti kyse ei ollut pelkästä uhkailusta ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.

Lue koko artikkeli…

Yle, sitaatit ja parodia

Olette varmaan jo kuulleet – perussuomalaisten Tampereen-kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius teki Youtubeen videon, jossa hän syytti Yleä ja sen Jälkiviisaat-ohjelman vieraita Anna Perhoa ja Maryan Abdulkarimia kaksoisstandardeista, kun nämä kehuivat Elokapinaa Mannerheimintien tukkimisesta, mutta tuomitsivat Convoy Finlandin samasta asiasta.

Ylen juristien mukaan video ei ollut sitaatti eikä sallittua parodiaa, joten se loukkasi Ylen tekijänoikeuksia. Youtube poisti videon Ylen vaatimuksesta. Annoin Helsingin Sanomille kommentin aiheesta, mutta nähdäkseni kokonaisuus ansaitsee kokonaisen kirjoituksen.

Oliko kyseessä parodia? Oliko kyseessä sitaatti? Miten Ylen olisi pitänyt toimia?

(Disclaimerina: tämä ei ole kirjoitus siitä, onko Elokapinan toiminta hyväksyttävämpää kuin Convoyn. Kirjoitus käsittelee nimenomaan Vigeliuksen videon oikeudellista analyysia ja Ylen toimintaa, ei Convoyta tai Elokapinaa sinänsä.)

Lue koko artikkeli…

Korkein oikeus: natsipelleksi kutsuminen ei kunnianloukkaus

Korkein oikeus antoi tänään päätöksensä KKO:2022:1 vuodelta 2016 peräisin olevasta epäillystä kunnianloukkauksesta. Kyseessä on siis Lokka v. Vehkoo -tapauksen päätepiste. Olen kirjoittanut tapauksesta aiemminkin:

  1. Rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta (2019), sekä
  2. Toimittajat ja kunnianloukkaukset (2021).

Kyseessä oli siis tapaus, jossa toimittaja Johanna Vehkoo oli yksityisessä, noin 200 kaverilleen julkaistussa Facebook-kirjoituksessaan kutsunut Junes Lokkaa natsiksi, rasistiksi ja natsipelleksi.

Tapauksen alusta asti oli käsitelty sitä, oliko Vehkoo kirjoittanut viestinsä toimittajana vai rivikansalaisena, oliko Lokkaa pidettävä poliitikkona vai rivikansalaisena, ja oliko Vehkoon arvostelu kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan vai hänen henkilöönsä.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että Vehkoo oli kirjoittanut viestinsä rivikansalaisena, ja vaikka Lokkaa olikin pidettävä poliitikkona, Vehkoon arvostelu oli kohdistunut Lokan henkilöön eikä hänen poliittiseen toimintaansa. Tästä syystä sekä käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta.

Korkein oikeus arvioi asiaa toisin: se vapautti Vehkoon syytteistä ja totesi, että kirjoitus oli hyväksyttävän rajoissa.

Miksi?

Lue koko artikkeli…

Nato-option lunastamisen aika on nyt

Vajaat 8 vuotta sitten kirjoitin, että ”NATO-optio on ontto kuin koulun kumiperuna”. Pointtinani oli, että ko. optiolla ei oikeastaan ole sisältöä: ihan samoin kun palovakuutus pitää ostaa ennen kuin talo on tulessa, myös Nato-optio pitää lunastaa ennen kuin Armatat vyöryvät rajan yli. Tulipalon sattuessa vakuutus joko on tai ei ole, mutta mitään ”vakuutusoptiota” silloin ei enää ole. Sama Naton kanssa.

Viime päivien tapahtumien myötä suomalaiset ovat heränneet siihen, että naapurissamme on valtio, joka ihan oikeasti harjoittaa voimapolitiikkaa ja von Clausewitzin sanojen mukaisesti tuntuu ajattelevan, että ”sodankäynti on politiikan jatkamista toisin keinoin”. Tämä taas on saanut jopa vihreitä poliitikkoja toteamaan, että aika Nato-option lunastamiselle on tullut:

Hyvä juttu, olen samaa mieltä!

Mutta miksi kuuluisimme Natoon? Ja toisaalta miksi emme ole Natossa jo nyt?

Lue koko artikkeli…