EU-tuomioistuin tylytti teletunnistetietojen tallennusvelvollisuuden totaalisesti. Direktiivi kaatui niin että humahti. Koska HS:n artikkeli ja uuden suosikkilakiblogini Perustuslakiblogin asiaa koskeva kirjoitus ovat varsin hyviä, en lähde itse asiaa tarkemmin käsittelemään. Pari juttua kuitenkin sanottakoon.

Direktiivi siis velvoitti jäsenmaat huolehtimaan siitä, että tietoliikenneoperaattorit tallettavat teletunnistetiedot 6 – 24 kuukauden ajaksi. Kyse on niistä tiedoista, jotka kertovat, mistä IP-osoitteesta/numerosta on otettu yhteyttä, minne ja milloin jne. Viestiliikenteen metadatasta, siis.

Hesarin artikkelissa julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuro toteaa, että ”Päätös aiheuttaa vakavan laittomuuden varjon myös suomalaiselle tietosuojalainsäädännölle”. Ehkä näinkin, mutta minusta vakava laittomuuden varjo lankeaa enemmänkin perustuslakivaliokunnan ylle, josta direktiivin edellyttämät lakimuutokset menivät heittämällä läpi (Ks. PeVL 3/2008 vp).

Suomessahan ei monista muista maista poiketen ole tuomioistuinta, joka voisi kumota jonkin lain perustuslain vastaisena, vaan lakien perustuslainmukaisuudesta huolehtii Eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen tehtävänä on huolehtia siitä, että Eduskunnassa säädettävät lait ovat perustuslain mukaisia. Jos eivät ole, lakia tulee muuttaa tai käyttää perustuslain säätämisjärjestystä.

Nyt Euroopan unionin tuomioistuin kuitenkin totesi, että teletallennusdirektiivi on unionin perusoikeuskirjan vastainen. Tällöin sen tulisi olla myös Suomen (perustus)lain vastainen, kun kaikkia lainsäädäntöhankkeita tulee tulkita EU- ja perusoikeusmyönteisesti. Tallennusdirektiiviä implementoitaessa näihin ei kuitenkaan juuri kiinnitetty perustuslakivaliokunnassa huomiota.

Ja miksi olisikaan? Vaikka perustuslakivaliokunnan toiminta on ties kuinka ”kvasi-juridista” ja puoluevelvoitteisiin sitomatonta, voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi kansanedustajat haluaisivat tehdä lainsäätötyöstä kansanedustajatovereilleen yhtään vaikeampaa kuin välttämätöntä? Nyt on pukki on kaalimaan vartijana.

Alan kääntyä yhä voimakkaammin sille kannalle, että Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin, joka voisi todeta lait perustuslain vastaisiksi. Perustuslakivaliokunta ei tätä funktiota kunnolla toteuta.

Mutta se teoriaosuudesta. Mitä Euroopan unionin tuomioistuimen päätös käytännössä merkitsee?

No, direktiivi mitä ilmeisimmin menee uusiksi ja siihen, millä perusteilla ja keistä tietoja voidaan kerätä, tulee kiinnittää enemmän huomiota. Käytännössä se tarkoittanee sitä, että esimerkiksi pornomaksukirjeet pitää lähettää huomattavasti nykyistä nopeammin epäiltyjen tekojen jälkeen, sillä vanhoista teoista ei operaattoreilla ole enää IP:itä tallessa.

Kuka voitti, kuka hävisi? Yksityisyys ja muutenkin perusoikeudet voittivat, urkinta hävisi. Vaihteeksi näinkin. Ja hyvä niin.