Pelistriimaus ja laki 2021 edition: onko Twitch turvasatama?

Pelistriimaus ja laki

Kirjoitin alkuvuonna 2019 pelistriimauksesta. Tuolloin totesin, että striimaajan rahallisen tukemisen kaksi isointa haastetta ovat Suomen verotus sekä rahankeräyslaki. Nämä kaksi asiaa pitävät edelleen paikkansa, mutta moni asia on muuttunut.

Olennaisin muutos alkuvuoteen 2019 verrattuna on se, että Suomen rahankeräyslaki muuttui hyvin pian kirjoitukseni julkaisemisen jälkeen, jo maaliskuussa 2019. Se paransi joitain asioita, mutta Suomen rahankeräyslaki on edelleen striimaajalle enemmän haitta kuin hyöty.

Myös se on muuttunut, että nykyään verottajalla on striimaustuloista ohje (ks. UKK sekä uutinen). Verottajan ohjetta lukiessa pitää kuitenkin muistaa, että verottaja katsoo asiaa nimenomaan verotuksen näkökulmasta, ei tulojen keräämisen laillisuuden näkökulmasta! Kuten tässä kirjoituksessa tulen osoittamaan, jotkin striimaajille kansainvälisesti tyypilliset tulonmuodostustavat ovat Suomessa lainvastaisia. Striimaajan kannattaa siis olla tarkkana, miten hänen tulonsa oikeastaan muodostuvat.

Olen kirjoittanut tämän kirjoituksen lähtökohtaisesti pelistriimaajan näkökulmasta ja tarkastelen erityisesti Twitch.tv-striimauspalvelun käyttöehtoja. Kirjoituksen voi lukea myös yleisellä tasolla, mutta tällöin siihen tulee suhtautua varauksella. Varauksella siksi, että laillisuusarvioinnin kannalta kunkin somealustan käyttösäännöt ja se, mitä ne sanovat rahan liikkumisesta, ovat ratkaisevassa asemassa.

Mutta asiaan.

Lue koko artikkeli…

Tekijänoikeuskirjeiden välitilinpäätös – tekijänoikeuskirje 4 vuotta

Tekijänoikeuskirje 4 v synttärit

Tekijänoikeuskirjeet ovat useimmille tuttu aihe. Lataat netistä bittorrentilla leffoja ja tulet samalla jakaneeksi niitä muille. Puolen vuoden–vuoden päästä postiluukustasi tulee kirje, jossa elokuvayhtiötä edustava asianajotoimisto vaatii sinulta 500–5000 euroa asian sopimisesta. Kirjeen mukaan sinut haastetaan oikeuteen, jos et suostu, ja tällöin sinulta vaaditaan lisäksi kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut.

Olen ollut osallisena useissa tekijänoikeuskirjeoikeudenkäynneissä sekä myös sopinut lukuisia tapauksia kirjeensaajien puolesta. Lisäksi olen seurannut alaa varsin läheisesti 2,5–3 vuotta. Kovin paljoa kauempaa asiaa ei olisi voinut seuratakaan, kun tekijänoikeuskirjetoiminta nykyisessä toiminnassaan on alkanut loppuvuodesta 2013 – alkuvuodesta 2014 eli noin neljä vuotta sitten. Tekijänoikeuskirjeet ovat siis täyttäneet jo neljä vuotta.

Mitä tekijänoikeuskirjeille nykyään kuuluu?

Varoitus: kirjoitus on pitkä.

Lue koko artikkeli…

Kun kyttä onkin oikeasti natsi

Viime päivät on kohistu poliisien suljetun/salaisen Facebook-ryhmän rasistisista kommenteista. Luolassa eläneille kerrottakoon, että poliiseilla oli Facebookissa ryhmä, joka käsitti 2000 – 3000 poliisia. Kun Suomessa on noin 7000 – 8000 poliisia, FB-ryhmä kattoi 25 % – 40 % koko Suomen poliiseista. Osuus ei siis ollut merkityksetön.

Tapauksen ytimessä on poliisihallintolaissa asetettu poliisin yleinen käyttäytymisvelvoite (Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 15 f §):

”Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.”

Ei ole salaisuus, että poliisiin hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat turvallisuutta sekä ”kuria ja järjestystä”, siis konservatiiveja. Eikä se ole väärin! Yhteiskunnassa tarvitaan myös konservatiiveja. Toisaalta konservatiivisuuden ilmenemistavat ihmisissä vaihtelevat. Yhdelle konservatiivisuus on perinteisiä käytöstapoja, toiselle sukupuolirooleja, kolmannelle ”maahanmuuttokriittisyyttä”. Kuulemma 20 % poliiseista äänestää perussuomalaisia. Täysin mahdollista. Vaikka perussuomalaisten äänestäminen ei tee kenestäkään rasistia, en ihmettelisi, vaikka noissa persupoliiseissa olisi myös rasisteja. Lue koko artikkeli…

Tappoiko EU-tuomioistuin tekijänoikeuskirjeet?

Nk. tekijänoikeuskirjeet (ks. esim. Tivin artikkeli) perustuvat siihen, että internetoperaattorit säilyttävät asiakkaistaan tunnistetietoja. Tunnistetietoa on esimerkiksi se, kuka asiakas on käyttänyt mitäkin IP-osoitetta milläkin hetkellä.

EU-tuomioistuin antoi 21.12.2016 nk. Tele2-päätöksen (C-203/15), joka koski internetpalveluntarjoajan velvollisuutta tallentaa käyttäjien tunniste- ja paikkatietoja. Tapaus perustui Ruotsin ja Britannian lakiin, mutta Suomessa internetpalveluntarjoajille on asetettu hyvin pitkälti samantapaiset velvollisuudet kuin Ruotsissakin. Suomen pykälä on tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 157 §.

EU-tuomioistuimen päätös voi hyvinkin tappaa tekijänoikeuskirjeet.

Lue koko artikkeli…

#hesegate ja Twitter-potkut

Viime viikolla eräs Hesburgerin työntekijä twiittasi, että: ”20min ennen sulkemisaikaa sisälle astuu jäbä Make America Great Again -lippalakki päässä. Ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen”. Nk. #hesegate roihahti, kun persunuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen jakoi twiittaajan nimen ja kuvan Facebook-seinällään. Ilmeisesti myös Ylilauta oli juonessa mukana.

Mitä #hesegate’sta pitäisi ajatella? Ja miten asia lain mukaan menee?

Lue koko artikkeli…