#hesegate ja Twitter-potkut

Viime viikolla eräs Hesburgerin työntekijä twiittasi, että: ”20min ennen sulkemisaikaa sisälle astuu jäbä Make America Great Again -lippalakki päässä. Ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen”. Nk. #hesegate roihahti, kun persunuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen jakoi twiittaajan nimen ja kuvan Facebook-seinällään. Ilmeisesti myös Ylilauta oli juonessa mukana.

Mitä #hesegate’sta pitäisi ajatella? Ja miten asia lain mukaan menee?

Asian yksityiskohdat ovat jo osittain hämärtyneet, koska Hesburgerin työntekijä on poistanut Twitter-tilinsä. Varmaa on, että:

  • Työntekijä ei ollut Twitterissä omalla nimellään tai naamallaan (varma tieto)
  • Työntekijä ei twiitissään kertonut, että kyse on Hesburgerista (varma tieto)

Lisäksi aion olettaa, että työntekijä ei ollut Twitter-biossaan ilmoittanut työpaikkaansa ja että työntekijän Twitter-tili on ollut lukittu.

Jotkut asiaa kommentoineet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei #hesegate’ssa ollut kyse aidosta pahastumisesta, vaan Tynkkysen ja Ylilaudan masinoimasta vihakampanjasta. Ainakin jonkinlainen masinointi vaikuttaa todennäköiseltä, sillä työntekijä ei ollut maininnut Hesburgeria alkuperäisessä twiitissään. Jonkun on siis täytynyt erikseen selvittää, että kyse on nimenomaan Hesburgerin työntekijästä, jotta #hesegate on saatu aikaan. Tällä on merkitystä, sillä mitä vaikeammin tieto on ollut löydettävissä, sitä paremmassa asemassa työntekijä on periaatteessa ollut.

Olettakaamme, että tiedon hankkiminen twiittaajan työnantajasta on ollut todella suuren työn ja tuskan takana. Entä sen jälkeen? Kun tieto on kuitenkin tullut julkisuuteen, se on tullut julkisuuteen.

Yrityksen kannalta on aivan sama, onko tieto tullut julkisuuteen työntekijän itsensä kertomana vai jonkun muun esiintuomana. Yrityksen näkökulmasta sen työntekijä on ilmoittanut, että ”tekisi mieli sylkäistä [eri arvoja ja poliittisia kantoja edustavan henkilön] hampurilaiseen”.

Työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 1 §:n mukaan ”–Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.” Työntekijällä on siis nk. lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Lojaliteettivelvoite on voimassa myös vapaa-ajalla.

Sinällään pidän selvänä, että työntekijän tapauksessa käyttämä viestintä on sellaista, joka ei ole työnantajan edun mukaista ja on melko varmasti ristiriidassa työntekijältä kohtuudelta vaadittavan menettelyn kanssa, vaikka työntekijä olisikin ollut ”pelkkä Hesen kassa”. Jo urbaanilegendan mukaan hampurilaisravintoloiden työntekijät sylkevät epämiellyttävien asiakkaiden purilaisiin, joten mikä tahansa siihen liittyvä uhkaus otetaan ravintolaketjussa varmasti vakavasti, vähintäänkin ylemmillä tasoilla. Tällaisen #hesegate-huhun ehkäiseminen on ravintolalle taatusti äärimmäisen tärkeää.

Työntekijä on siis tapauksessa loukannut lojaliteettivelvoitettaan.

Mutta mikä on lojaliteettivelvoitteen loukkaamisesta oikeasuhtainen seuraus? Lojaliteettivelvoitetta voi loukata eri tavoilla. #hesegate-tapauksessa työntekijän työsuhde oli purettu, mikä on ankarin mahdollinen seuraus. Vaikka tapauksessa uhkaus oli melko selvä, kyseessä oli kuitenkin vain uhkaus, eikä täytetty teko. Purkaminen on katsottu lainvastaiseksi esim. seuraavissa teoissa:

  • KKO:2012:89 –  Työnantaja oli purkanut esimiesasemassa toimineen työntekijän työsuhteen, kun tämä oli yhtiön ohjeiden vastaisesti ottanut lentokoneesta mukaansa matkustajatarjoiluun tarkoitettuja alkoholijuomia sekä laiminlyönyt tehdä tullihallituksen määräysten ja yhtiön ohjeiden mukaisen tullausilmoituksen mukanaan tuomistaan savukkeista. Purkaminen oli siis lainvastaista; irtisanominen olisi ollut mahdollista
  • KKO:2015:41 – Työnantaja oli purkanut sanomalehden päätoimittajaksi valitun henkilön työsuhteen, koska hän oli työhaastattelussa vastannut valheellisesti kysymykseen siitä, oliko hänen puolisonsa poliittisesti aktiivinen ja jättänyt korjaamatta virhekäsityksen puolisonsa sukupuolesta. Purku katsottiin lainvastaiseksi ja syrjiväksi.
  • KKO:2016:62 – Kassamyyjä oli kirjannut kaksi hedelmää hävikkituotteeksi, mutta ei ollut hävittänyt niitä vaan ottanut ne mukaansa yhtiön ohjeiden vastaisesti. Poistumistarkastuksessa hedelmät oli löydetty myyjän hallusta. Yhtiö oli purkanut työsuhteen ohjeiden vastaisen menettelyn ja epärehellisyyden vuoksi. Purku katsottiin lainvastaiseksi. Asiassa olisi tullut antaa ensin varoitus, minkä jälkeen henkilö olisi voitu irtisanoa, jos hän olisi syyllistynyt vastaavaan toimintaan uudestaan.

Mielenkiintoisin tilanne on KKO:2016:62, jossa yhtiö todennäköisesti piti henkilön toimintaa varastamisena. Tämä ei kuitenkaan ollut asiassa hyväksyttävä peruste työsuhteen purulle, vaan henkilöä olisi tullut ensin varoittaa.

Olen taipuvainen katsomaan, että nyt käsillä olevassa #hesegate-tapauksessa Hesburgerin myyjän työsuhteen päättäminen on ollut ylimitoitettu toimi. Se on varmasti ollut Hesburgerin maineenhallinnan kannalta tehokas (todettakoon tosin, että tällä Hese suututti arvoliberaalit), mutta ei välttämättä lainmukainen ratkaisu.

Tapauksessa tulee erottaa kolme toisiinsa helposti sotkeutuvaa juttua:

1) Hesburgerin myyjän twiitti. Hänen twiittinsä on melko selkeästi ollut häneltä vaadittavan lojaliteettivelvoitteen vastainen ja sinällään varmasti riittävä siihen, että häneen voidaan kohdistaa jonkinlaisia seurauksia.

2) Hesburgerin suorittama irtisanominen. Vaikka työntekijä onkin loukannut lojaliteettivelvoitettaan, olen yllä mainitulla tavalla taipuvainen katsomaan, että työsuhteen purkaminen on tapauksessa tapahtunut lainvastaisesti. Työntekijälle olisi ensin tullut antaa varoitus.

3) Se, miten tapaus on tullut julkisuuteen. Vaikka työntekijän twiitin yhdistäminen itse työntekijään ja toisaalta Hesburgeriin olisi ollut työn ja tuskan takana, on tämä muuttunut yhdentekeväksi siinä, kun asia on kuitenkin saatu pengottua ja julkistettua.

Sebastian Tynkkynen on itse todennut, että ”ei hän ole vaatinut työntekijän eroa”. Ei vaatinutkaan, sillä Tynkkynen on taitava rivien väliin kirjoittaja. Plausibly deniable! Lisäksi Tynkkynen totesi, että ”hänen tarkoituksenaan on vain ollut osoittaa kaksoisstandardit”, koska ”jos perussuomalainen työntekijä olisi uhannut sylkeä purilaiseen ’feministi’-T-paidan vuoksi, olisi asiaan suhtauduttu ihan eri tavalla”.

Tynkkysen jälkimmäisen pointin olen sinällään valmis uskomaan. Somemyrskyjä tuntuu nykyään syntyvän erityisesti silloin, kun joku arvokonservatiivi erehtyy twiittaamaan jotain tyhmää, joka on tulkittavissa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä syrjiväksi, seksistiseksi, rasistiseksi tai muuten vain ällökonservatiiviseksi. Se ei kuitenkaan vapauta Tynkkystä omasta vastuustaan: hän on nostanut yhden, oikeastaan mihinkään liittymättömän henkilön kepin nokkaan poliittisten pisteiden vuoksi.

Oliko Hesburgerin työntekijän twiitti hyväksyttävä? Ei ollut. Siitä olisi ollut täysin hyväksyttävää antaa varoitus.

Oliko Hesburgerin reaktio hyväksyttävä? Ei ollut. Vaikka reaktio on sinällään ollut ymmärrettävä, se on ollut ylimitoitettu ja todennäköisesti lainvastainen.

Oliko Tynkkysen toiminta hyväksyttävää? No ei todellakaan ollut.

Hesburgerin työntekijän suurimmaksi viaksi jääkin, että hän on ilman omaa syytään päätynyt Tynkkysen poliittiseksi pelinappulaksi. On myös aika kylmäävää ajatella, että sama voisi periaatteessa tapahtua kenelle tahansa meistä, jos käy paska tuuri.

Somelakimiehen päivitetty ohje: aina, kun twiittaat jotain, mieti, voidaanko sinut edes mahdollisesti yhdistää työnantajaasi – vaikkakin sitten poliittisten irtopisteiden hakemiseksi tai kiusaamismielessä.

15 kommenttia

  1. Peter Masukorov   •  

    Eihän tässä ole kyse purkamisesta vaan ”yhteisymmärryksessä” tapahtuneesta työsuhteen lopettamisesta.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Peter: Kiitos kommentista! Näinhän jossain on kerrottu. Hmm – mielestäni HS:n uutisessa (http://www.hs.fi/kotimaa/a1479183967234) kerrottiin, että hänen työsuhteensa olisi nimenomaan purettu, mutta nyt siellä puhutaan irtisanomisesta. Toisaalta irtisanominen näin lyhyessä ajassa ei olisi mahdollista, eli kyse on todennäköisesti purkamisesta.

      Joka tapauksessa epäilen ”yhteisymmärryksessä tapahtuneen päättämisen” vapaaehtoisuutta.

      Yksi mahdollisuus asiassa tosin on: 1) Hesburger on ymmärtänyt heille aiheutuvan imagohaitan, mutta 2) Ymmärtänyt myös, ettei sillä ole lainmukaista perustetta purkaa henkilön työsuhdetta (eikä välttämättä edes irtisanoa). Tällöin mahdollisuutena on, että 3) henkilön kanssa on tehty erityinen sopimus työsuhteen päättämisestä, johon on voinut liittyä jonkinlainen korvaus työsuhteen purkamisesta. Ja luonnollisesti salassapitoehto niin, etteivät osapuolet juuri pukahda asiasta.

      • Myy Lohi   •  

        Olen nähnyt taikasanat ”yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa” ainakin yhdessä sellaisessa tapauksessa, jossa työsuhteen päättyminen oli yksipuolisesti työnantajan päätös (silloin kyseessä tosin koeajan purku mutta kuitenkin, ei siinä ollut työntekijällä mitään sanottavaa). En siis ole hanakka uskomaan moisiin korulauseisiin.

        • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

          Myy Lohi: Kiitos kommentista! Joo, on tietysti myös hyvinkin mahdollista, että ”yhteisymmärryksessä” on ollut lähinnä korulause. Tällöinhän kyse olisi siis nimenomaan työsuhteen purkamisesta (muuten tuollainen erottaminen muutamassa päivässä ei olisi mahdollista). No, totuutta emme saa tietää välttämättä koskaan.

      • Ari Ahokas   •  

        Hese twiittasi itse; Käynnissä olevaan keskusteluun viitaten: Päätimme yhteisymmärryksessä asianomaisen kanssa, että hän ei jatka työskentelyä Hesburgerilla. Tämä viittaa siihen, että tapahtui työsuhteen välitön purku, eikä irtisanominen irtisanomisaikoineen (jos sitä oli kertynyt).

        Semmoinen käsitys, että tämä imagohaitta – mielestäni paremminkin joidenkin asiakkaiden syrjiminen/jaottelu ei-toivottuihin on vähän muuta kuin firmalta varastaminen tai sen juomalasin rikkominen. Naisen julkinen möläytys ei ole yrityksen sisäistä, vaan suoraan liiketoimintaan vaikuttavaa.

        Transfobiasta kaiken syyttely on sitten selkeästi asiatonta. Vihasta huutelu joka välissä on puberteettista. Tähän sortui nyt kaikenlaiset ihmisoikeussoturit ja kenties naisen oma viihteryhmäkin.

        Sebu ymmärtääkseni sai tapauksesta tiedon/tietoa itsekin vasta Ylilaudasta. Hän ei ole itse outannut ketään. Kohtuutonta demonisoida hänet.

        Jos jotkut ovat käyneet henkilöön kohdistuvaan ajojahtiin, he eivät piittaa Hesen omasta ilmoituksesta, jossa ainakin vielä eilen yhtiö pyysi kunnioittamaan kyseisen ihmisen yksityisyyttä.

  2. Derrickus   •  

    Miksi tässä yhteydessä puhutaan _uhkaamisesta_? Myyjähän ei uhannut missään vaiheessa ketään millään tavalla vaan kertoi vain tilanteen herättämän ajatuksensa jälkikäteen twiitissään.

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Derrickus: Kiitos kommentista! Asiayhteys huomioonottaen kyseessä on uhkaus. Oikeudessa laittomaksi uhkaukseksi on tulkittu esim. ”Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin taposta!”-kommentti, jossa siinäkään ei kirjaimellisesti tulkiten uhata Thorsia. Ajatus kuitenkin tulee hyvin selväksi. Samoin tässä.

      • Derrickus   •  

        Kiitos nopeasta vastauksestasi esimerkkeineen! Minun on silti edelleen hyvin vaikea mieltää Hesburger-twiittiä uhkaukseksi, vastoin kuin mielestäni paljon ilmeisempää Astrid Thors -esimerkkiä. Yritin sovittaa tilannetta itseeni: Jos saisin tietää jonkun kirjoittaneen tai lausuneen minusta vastaavaa vastaavassa tilanteessa, en kyllä kokisi saaneeni minkäänlaista uhkausta, vaikka luultavimmin en tulevaisuudessa palaisi liikkeeseen. Mieliteon ilmaisu ja uhkaus ovat mielestäni niin kaukana toisistaan tässä yhteydessä. (Vrt. selvä uhkaus: ”Ensi kerralla kyllä sylkäisen sen purilaiseen.”)

        • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

          Derrickus: Kerrankin olin valppaana! Mutta joo, ovathan nämä aina sellaisia, että tulkinnanvaraa jää. Se on kuitenkin nähdäkseni selvää, että työntekijän käytös oli sellaista, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus paiskata siitä varoituksella, sanoi sitä sitten ”uhkaukseksi” tai ”harmistuksen purkamiseksi” tai ”omaksi pohdinnaksi”, koska ihmisille syntyvä mielikuva on selvä: ravintolaketjun työntekijöillä on halu heikentää syötäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden hygieniatasoa, jos asiakkaiden poliittiset/maailmankatsomukselliset mielipiteet eivät miellytä.

          Missään tapauksessa tuollainen kielenkäyttö ei ole lojaliteettivelvollisuuden mukaista.

          • Derrickus   •  

            Tämä tapaus on todella vaivannut minua mielestäni hyvin epäoikeudenmukaisena. Nähdäkseni twiitin sanoja ”Ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen” ei tulisi tulkita yhteydessään muuksi kuin voimakkaasti ilmaistuksi toteamukseksi ’en pidä hänestä’. Samoin näen, että kenenkään Hesburgerin asiakkaan ei twiitin takia suinkaan pitäisi tulkita joutuvansa tulevaisuudessa olemaan huolissaan annoksensa hygienian tasosta.

            Näiden ajatusteni jatkaminen tässä kommenttikentässä saattaisi antaa lukijoille rasittavaa vaikutelmaa saivartelusta. Siksi mieluummin kirjoitan asiasta laajemmin toisaalla, jos aika vain lähipäivinä sallii.

            Kiitos perehtymisestäsi näihin kommentteihini!

  3. Meeri Panula   •  

    Näetkö Tynkkysen tai muiden työntekijän henkilötietoja selvittäneiden ja jakaneiden syyllistyneen tässä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämisen tms?

  4. Jussi Kari   •     Kirjoittaja

    Meeri Panula: Kiitos kommentista, hyvä kysymys! Ei tuota vaihtoehtoa ainakaan suoraan voi poiskaan sulkea. Tynkkynen & Co ovat kuitenkin levittäneet henkilöstä tietoa, joka on aiheuttanut hänelle vahinkoa (työsuhteen päättäminen). Halveksuntakin on melko selviö.

    Vastaankin puhuvia seikkoja löytyy. Yksityiselämää loukkavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen tiedon levittämistä, joka on tarpeen henkilön toiminnan arvioimiseksi mm. elinkeinoelämässä – ”jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.” Usein tämä kuitenkin liittyy enemmänkin merkittävässä tai johtoasemassa olevan toiminnan arviointiin (esim. Valavuori varmaan on tämmöinen, Hesen kassa tuskin).

    Lisäksi ”yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.” No, hyväksyttävyyden ylittäminen on tietysti harkinnanvarainen seikka.

    Ydinkysymys kuitenkin on, että Tynkkynen & Co voi aina vedota siihen, että ”tarkoituksena on ollut herättää keskustelua siitä, miten suuri ravintolaketju suhtautuu ruokansa hygienaan ja siihen, miten sen työntekijät suhtautuvat erilaisia poliittisia kantoja ilmentäviin ihmisiin”.

    Eli tyypillinen juristivastaus: on puolesta puhuvia seikkoja, mutta on myös vastaan puhuvia seikkoja. Paha sanoa suoralta kädeltä. Ei muuta kuin tutkintapyyntöä poliisille, sillähän se selviää…

    Edit: vielä sellainen lisäys, että olennaista on myös levittämisen oikeudettomuus. Sain tiedon, että henkilön Twitter-tili ei ole ollut salattu. Se ei sinällään vaikuta asian arviointiin ratkaisevasti, mutta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kannalta se on melko merkityksellistä, koska henkilö ei kuitenkaan ole pyrkinyt salaamaan tietoa. Eli lisää kiikunkaakun-elementtejä.

  5. Markku   •  

    Onhan se aika selviää, että liberaalit (nk. hyvät ihmiset) olisivat suhtautuneet tapaukseen ihan eri tavalla jos kyseessä olisi ollut persu, joka olisi uhannut (tai avoimesti edes pohdiskellut) sylkevänsä feministin hampurilaiseen. Tai jos hesen kassa olisi kirjoittanut sosiaaliseen mediaan, että ”ennen sulkemisaikaa sisällä astui homopari. Ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen”. Poliittinen vakaumus on ihan yhtä lailla henkilöön liittyvä syy kuin vaikkapa seksuaalinen suuntautuminen.

    Lieventäviä seikkoja ovat, että henkilö ei ollut Twitterissä omalla nimellään eikä itse edes kirjoittanut missä on töissä. Nämä tiedot kaivettiin jostain esiin ilmeisesti loukkaamistarkoituksessa ja joidenkin mukaan vaikuttimena oli myös henkilön kuuluminen sukupuolivähemmistöön. Voidaan siis todeta, että henkilön nimenomainen tarkoitus ei ollut loukata lojaliteettivelvoitettaan mutta niin kuitenkin kävi.

    Jos jotain voimme oppia niin sen, että somen käytössä kannattaa olla varovainen. Ja kannattaa tarkistaa myös kaikkien sosiaalisen median profiilien yksityisasetukset, ettei ihan kaikkea tietoa jaa koko maailmalle. Ja vaikka julkaisut näkyisivätkin vain kavereille, kannattaa silti miettiä mitä kirjoittaa (tästä voitte kysyä vaikkapa lukemattomilta persupoliitikoilta, esimerkiksi Terhi Kiemungilta, joiden yksityisiltä seiniltä liberaalit jatkuvasti vuotavat materiaalia, ja materiaalille on sitten kiva naureskella ja kokea ylemmyyttä – toki Hesen tapauksessa kyseessä oli yksityishenkilö eikä poliitikko).

  6. Kalevi Lukko   •  

    En edes pitäisi mitenkään itsestään selvänä, että kyseinen työntekijä olisi ollut vakituisessa työsuhteessa. Ravintola-alalla on varsin tavallista, että työntekijät ovat vuokratyösuhteisssa ketjutyösopimuksin. Tällaisen henkilön työsuhteen voi helposti pättää työvuorollistaa muuttamalla.

  7. Markku Salomaa   •  

    Kiitos hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksesta tästä perin typerästä hesegatesta. Yhtä asiaa kuitenkin haluasin hieman kysyä lisää. Mistä kukaan tietää ”irtisanotun” työntekijän työsuhteen laadun? Jospa hän onkin nollatuntisopimuslainen. Tällöin työnantaja voi vain olla tarjoamatta tunteja koska työntekijän asenne on mitä ilmeisemmin väärä. Tällöin voidaan helposti ja laillisesti päästä lopputulokseen jossa ”yhdessä” todetaan ettei työsopimusta kannata jatkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.