Googlen voi pakottaa unohtamaan yksityishenkilölle kiusalliset asiat. Näin totesi EU-tuomioistuin toissapäivänä, kun se sylkäisi ulos päätöksen C-131/12. Tapauksessa espanjalaismies oli vaatinut, että Google poistaa linkin La Vanguardia -lehden artikkeliin, jossa kerrottiin miehen velkojen vuoksi järjestetystä pakkohuutokaupasta.
EUT käski linkin poistettavaksi, sillä se loukkasi miehen yksityisyyttä. Yksityishenkilön oikeus yksityisyyteen ja ”oikeus tulla unohdetuksi” ovat tärkeämpiä kuin hakukonefirman taloudelliset motiivit tai internetinkäyttäjien oikeus informaatioon.
Tapauksesta löytyy jo parikin melko positiiviseen sävyyn tehtyä kirjoitusta: Heini Larroksen kirjoitus suomenlaki.comissa, Jussi Pullisen kirjoitus NYTissä sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion haastattelu aiheesta Hesarissa.
Ainakin itselleni tuli kuitenkin mieleen muutama kysymys, joita ei noissa artikkeleissa käsitelty:
- Miksi päätös kohdistettiin hakukoneeseen,
- Miten informaation löytämisen helppous vaikuttaa asiaan ja
- Miten tietojen luonne ja ja yksityishenkilön käsite on määritelty?
