Korkein oikeus: natsipelleksi kutsuminen ei kunnianloukkaus

Korkein oikeus antoi tänään päätöksensä KKO:2022:1 vuodelta 2016 peräisin olevasta epäillystä kunnianloukkauksesta. Kyseessä on siis Lokka v. Vehkoo -tapauksen päätepiste. Olen kirjoittanut tapauksesta aiemminkin:

  1. Rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta (2019), sekä
  2. Toimittajat ja kunnianloukkaukset (2021).

Kyseessä oli siis tapaus, jossa toimittaja Johanna Vehkoo oli yksityisessä, noin 200 kaverilleen julkaistussa Facebook-kirjoituksessaan kutsunut Junes Lokkaa natsiksi, rasistiksi ja natsipelleksi.

Tapauksen alusta asti oli käsitelty sitä, oliko Vehkoo kirjoittanut viestinsä toimittajana vai rivikansalaisena, oliko Lokkaa pidettävä poliitikkona vai rivikansalaisena, ja oliko Vehkoon arvostelu kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan vai hänen henkilöönsä.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että Vehkoo oli kirjoittanut viestinsä rivikansalaisena, ja vaikka Lokkaa olikin pidettävä poliitikkona, Vehkoon arvostelu oli kohdistunut Lokan henkilöön eikä hänen poliittiseen toimintaansa. Tästä syystä sekä käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta.

Korkein oikeus arvioi asiaa toisin: se vapautti Vehkoon syytteistä ja totesi, että kirjoitus oli hyväksyttävän rajoissa.

Miksi?

Lue koko artikkeli…

Toimittajat ja kunnianloukkaukset

Kävin YLE:n ”Viimeinen sana”-ohjelmassa keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterssonin kanssa Heikki Valkaman johdolla oikeustapauksesta, josta varsinkin Suomen lehdistö on ollut varsin huolestunut. Kyseessä oli siis kunnianloukkaustapaus, jossa oululainen kaupunginvaltuutettu ja poliittinen aktivisti Junes Lokka väitti, että toimittaja Johanna Vehkoo oli loukannut hänen kunniaansa kutsumalla häntä Facebook-statuspäivityksessään ”natsipelleksi”.

Itse ohjelman voit katsoa Yle Areenasta.

Ennen kuin menen asiaan, lienee vielä tarpeen linkata oma kirjoitukseni rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta vuodelta 2019 samaan kokonaisuuteen liittyen. Tuon kirjoituksen laatimisen aikaan oikeudenkäynti oli vasta meneillään. Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta 12.4.2019. Sen jälkeen tapaus meni hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa 30.9.2020. Vehkoo on valittanut hovioikeuden tuomiosta ja korkein oikeus antoi asiassa valitusluvan reilut kaksi viikkoa sitten. KKO:n päätöstä jouduttaneen odottamaan vähintään tämän vuoden loppupuolelle tai ensi vuoteen.

Lue koko artikkeli…

Tuomioita nettiin? Kyllä kiitos

Asianajaja Ari Horsti linkkasi Twitterissä eilen mielenkiintoisen uutisen vuodelta 2012, joka oli ainakin minulta jäänyt huomaamatta: Turun Sanomien mukaan käräjäoikeuksien tuomioita aiotaan laittaa nettiin Aineistopankki-järjestelmään noin vuodesta 2016 alkaen.

Itse pidän tätä vain ja ainoastaan positiivisena. Vaikka oikeudenkäyntien julkisuus (jota tuomioiden julkisuus tukee) on vahva perus- ja ihmisoikeus, ainakaan tuomioiden käytännön julkisuus ei Suomessa kunnolla toteudu käräjäoikeustasolla. Voidaan siis katsoa, että toteutuessaan Aineistopankki parantaisikin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

Lue koko artikkeli…