Palworld – Pokemon-parodia vai piraattikopio?

Muutama päivä sitten ilmestyi Pocketpair-pelifirman peli Palworld. Jo ennen julkaisua peliä oli alettu kutsua nimellä ”Pokemon with guns”, Palworld kun muistuttaa Pokemon-pelisarjaa enemmän kuin vähän. Molemmissa peleissä on ajatuksena kerätä erilaisia elukkaotuksia vangitsemalla ne eräänlaisiin palloihin ja sitten taistella elukoilla toisia elukoita vastaan. Mutta siinä missä Pokemon on hyvinkin perheystävällinen, Palworld… ei ole. Palworldissa vangitsemansa oliot voi paiskata pelaajan itse rakentamaan hikipajaan pakkotöihin rynnäkkökiväärejä rakentamaan ja motivaattorina toimii kirjaimellisesti keppi. Peli vaikuttaa Pokemonin vinksahtaneelta kaksoisveljeltä.

Kaupallisesti peli on menestynyt loistavasti: yli 8 miljoonaa kappaletta 6 päivässä on käsittääkseni Steam-pelipalvelun ennätys. Kirjoitushetkellä Palworld oli sekä Steamin myynti- että pelaamistilastojen kärjessä yli miljoonalla samanaikaisella pelaajallaan.

Palworldin menestystä ovat kuitenkin varjostaneet epäilykset ja suoranainen suuttumus siitä, että sen hirviöotukset ovat vain kopioituja tai AI-mankelin läpi vedettyjä pokemoneja. Ja kieltämättä, useat sen otukset muistuttavat pokemonien designejä enemmän tai vähemmän. Jotkut ovat variaatioita samasta teemasta, kuten vaikka Pokemonin tulikettu Flareon ja Palworldin Foxparks – mutta toiset näyttävät toisiltaan huomattavasti enemmän, kuten Pokemonin Cobalion ja Palworldin Fenglope. Onko tekijänoikeuksia loukattu?

Flareon ja Foxparks
Cobalion ja Fenglope
Lue koko artikkeli…

AI-taide ja tekijänoikeus

AI-taide kiinnostaa. Mistäkö tiedän? Siitä, että tuskin mistään muusta aiheesta on minulta pyydetty kirjoitusta niin useasti kuin tästä. Ensialkuun on kuitenkin pakko laittaa muutama disclaimeri, sillä AI-taide herättää paljon intohimoja.

Ensinnäkin tämä kirjoitus käsittelee lähtökohtaisesti sitä, mitä tekijänoikeuslaki tällä hetkellä sanoo AI-taiteesta. Kaikki oikeustieteellinen analyysi ja laintulkinta on nimenomaan tulkintaa, mutta pyrin tulkitsemaan lakia mahdollisimman neutraalisti. Juridiikan kielellä puhuttaisiin lainopillisesta tai oikeusdogmaattisesta lähestymistavasta. Kyseessä ei siis ole kannanottoni siitä, miten asioiden tulisi olla, vaan miten ne nähdäkseni ovat.

Toisekseen analyysini koskee lähtökohtaisesti lakia. Laki on yhteiskunnallisen toiminnan minimitaso ja ihmisiltä on mahdollista edellyttää moraalisesti korkeatasoisempaa toimintaa kuin mihin laki velvoittaa. En siis lähtökohtaisesti kommentoi sitä, onko tekoälytaide ”artistietiikan” mukaista, onko se taidetta ylipäänsä tai muutakaan vastaavaa kysymystä.

Kolmanneksi, tarkastelen asiaa nimenomaan suomalaisen juristin näkökulmasta. USA:ssa laki on huomattavan erilainen. Siellä esimerkiksi fair use -doktriini on merkittävässä asemassa tekijänoikeutta ja myös AI-taidetta koskevassa keskustelussa. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, fair usea ei lähtökohtaisesti tunneta, vaan tekijänoikeus perustuu tekijän yksinoikeuksille ja noiden oikeuksien rajoituksille.

Lue koko artikkeli…