NFT – ihmiskunnan tuho vai tulevaisuus?

Jos olet seurannut teknologiauutisointia, olet varmasti törmännyt kirjainyhdistelmään ”NFT”, mikä tulee termistä non-fungible token. Olet ehkä kuullut, että NFT-taidetta on myyty miljoonilla. Ja ehkä tiedät, että NFT:t liittyvät jotenkin lohkoketjuteknologiaan. Mutta mitä NFT:t oikeastaan ovat ja mitä oikeudellisia vaikutuksia niillä on?

Selvästi NFT:t ovat jotain tärkeää, sillä välillä niistä povataan jotakuinkin ihmiskunnan pelastajaa, kun taas toisten mielestä ne ovat lähinnä pyramidihuijaus.

On aika sukeltaa syvemmälle.

Lue koko artikkeli…

Toimittajat ja kunnianloukkaukset

Kävin YLE:n ”Viimeinen sana”-ohjelmassa keskustelemassa Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterssonin kanssa Heikki Valkaman johdolla oikeustapauksesta, josta varsinkin Suomen lehdistö on ollut varsin huolestunut. Kyseessä oli siis kunnianloukkaustapaus, jossa oululainen kaupunginvaltuutettu ja poliittinen aktivisti Junes Lokka väitti, että toimittaja Johanna Vehkoo oli loukannut hänen kunniaansa kutsumalla häntä Facebook-statuspäivityksessään ”natsipelleksi”.

Itse ohjelman voit katsoa Yle Areenasta.

Ennen kuin menen asiaan, lienee vielä tarpeen linkata oma kirjoitukseni rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta vuodelta 2019 samaan kokonaisuuteen liittyen. Tuon kirjoituksen laatimisen aikaan oikeudenkäynti oli vasta meneillään. Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta 12.4.2019. Sen jälkeen tapaus meni hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa 30.9.2020. Vehkoo on valittanut hovioikeuden tuomiosta ja korkein oikeus antoi asiassa valitusluvan reilut kaksi viikkoa sitten. KKO:n päätöstä jouduttaneen odottamaan vähintään tämän vuoden loppupuolelle tai ensi vuoteen.

Lue koko artikkeli…

Pelistriimaus ja laki 2021 edition: onko Twitch turvasatama?

Pelistriimaus ja laki

Kirjoitin alkuvuonna 2019 pelistriimauksesta. Tuolloin totesin, että striimaajan rahallisen tukemisen kaksi isointa haastetta ovat Suomen verotus sekä rahankeräyslaki. Nämä kaksi asiaa pitävät edelleen paikkansa, mutta moni asia on muuttunut.

Olennaisin muutos alkuvuoteen 2019 verrattuna on se, että Suomen rahankeräyslaki muuttui hyvin pian kirjoitukseni julkaisemisen jälkeen, jo maaliskuussa 2019. Se paransi joitain asioita, mutta Suomen rahankeräyslaki on edelleen striimaajalle enemmän haitta kuin hyöty.

Myös se on muuttunut, että nykyään verottajalla on striimaustuloista ohje (ks. UKK sekä uutinen). Verottajan ohjetta lukiessa pitää kuitenkin muistaa, että verottaja katsoo asiaa nimenomaan verotuksen näkökulmasta, ei tulojen keräämisen laillisuuden näkökulmasta! Kuten tässä kirjoituksessa tulen osoittamaan, jotkin striimaajille kansainvälisesti tyypilliset tulonmuodostustavat ovat Suomessa lainvastaisia. Striimaajan kannattaa siis olla tarkkana, miten hänen tulonsa oikeastaan muodostuvat.

Olen kirjoittanut tämän kirjoituksen lähtökohtaisesti pelistriimaajan näkökulmasta ja tarkastelen erityisesti Twitch.tv-striimauspalvelun käyttöehtoja. Kirjoituksen voi lukea myös yleisellä tasolla, mutta tällöin siihen tulee suhtautua varauksella. Varauksella siksi, että laillisuusarvioinnin kannalta kunkin somealustan käyttösäännöt ja se, mitä ne sanovat rahan liikkumisesta, ovat ratkaisevassa asemassa.

Mutta asiaan.

Lue koko artikkeli…

3 tärkeintä asiaa, jotka opin 10 juristivuoden aikana

Viime viikon torstai oli helatorstai, päivämäärältään 21. toukokuuta 2020. Muuten täysin merkityksetön päivä, paitsi että silloin tuli täyteen tasan 10 vuotta siitä, kun sain Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta oikeustieteen maisterin paperit.

Toisin kuin jotkut muut tiedekunnat, oikeustieteellinen valmistaa ammattiin. Siis teoriassa, sillä kuten jotkut oikeustieteelliset akateemikot ylpeästi toteavat, yliopisto ei ole ammattikoulu.

Totuus onkin, että vaikka oikeustieteellinen valmistaa ammattiin, se ei juuri anna eväitä juristin käytännön työhön. Se pitää oppia työtä tekemällä.

Joten mitä olen kymmenen vuoden aikana oppinut?

Lue koko artikkeli…

Sananvapaus – etukäteistä vai jälkiperäistä kontrollia?

Minua haastateltiin joskus vuonna 2016 erääseen mediaan, aiheena sananvapaus. Median olen jo unohtanut. Ehkä se on hyvä asia, sillä se oli paskin haastattelu, jonka olen koskaan antanut. Se oli varmaan toimittajan ammattitaitoa, että hän sai näkemyksistäni jotain koherenttia irti, vaikka vastaukseni olivat juuri sellaista selkärangatonta toisaalta – toisaalta -vätystelyä, josta juristeja usein syytetään ja jonka välttämisessä olen ainakin omasta mielestäni ollut melko hyvä.

Omassa mielessäni pointtini olivat ihan hyviä. En vain osannut ilmaista niitä koherentisti. Yritin siis sanoa, että sananvapaus on vähän mutkikkaampi juttu kuin mitä yleisesti ymmärretään. Ja kun sanon ”yleisesti ymmärretään”, tarkoitan niitä molempia väärinymmärryksiä:

  1. Että sananvapaus olisi oikeus sanoa ihan mitä vain, ilman minkäänlaisia seurauksia.
  2. Että sananvapaus olisi vapautta (vain) etukäteisestä kontrollista.

Nyt uskon menevän vähän paremmin, joten kokeillaanpa uusiksi.

Lue koko artikkeli…