Lukeminen ja kirjoittaminen kuolevat, eikä ihme

Hesari tiesi kertoa tuhansien suomalaisnuorten lukevan niin surkeasti, etteivät he selviä arjen tilanteista. Koska nuoriso on pilalla, jopa tekstareiden lähettäminen on katoavaa kansanperinnettä, joka on korvautunut video- ja ääniviestien lähettämisellä. Niin poikien kuin tyttöjenkin luku- ja kirjoitustaito heikkenevät koko ajan.

Se ei ole ihme: lukemis- ja kirjoitustaito ovat ihmiselle äärimmäisen epäluonnollisia tapoja viestiä.

Mutta jos kirjallinen viestintä on niin epäluonnollista, miksi se on niin yleistä? Katleena Kortesuon lanseeraamaa viestinnän imitaatioteoriaa mukaillakseni näen tähän kolme syytä.

Lue koko artikkeli…

Kolme vinkkiä uusille oikeustieteilijöille

Huhu tiesi kertoa, että uusi yliopistovuosi on alkanut ja sen myötä uudet fuksit aloittivat oikeustieteellisen uransa. Onnea nuoremmille tieteenharjoittajille!

Kun itse aloitin oikiksen, joku tokaisi minulle, että se on ”avaimet käteen -paketti hyvään, jos ei suorastaan loisteliaaseen elämään”. No en nyt sanoisi, mutta pakko myöntää, että oikis on lähtökohtaisesti hiton hyvä sijoitus elämään. Ei siitä ainakaan haittaa ole!

Mutta oikiksenkin voi hoitaa hyvin tai huonosti. Jos aloittaisin oikiksen nyt, mitä tekisin toisin? Tässä muutama vinkki, jotka tulevat mieleen. Olen myös konsultoinut muita juristeja tätä postausta varten, jotta saan vähän enemmän näkemystä. Kysely oli toisaalta aika turha, koska lähes kaikki kertoivat samansuuntaisia juttuja.

Vinkit ovat siis aika yleispäteviä! Mikään näistä ei tietenkään takaa, että menestys sataa suoraan syliisi tai että uit rahassa heti oikiksesta päästyäsi, mutta nämä ovat vinkkejä, joista aivan varmasti on hyötyä.

Lue koko artikkeli…

Maallikot eivät ymmärrä todistelua, osa 2/3: ”Todistetta on voitu muokata!”

Jostain minulle toistaiseksi tuntemattomasta syystä teekkareiden ja teekkaritaustaisten ihmisten suosikkiargumentti on ”Vastapuoli olisi voinut muokata tätä todistetta!” -kortti.

Oikeustieteestä ja oikeudenkäynneistä puhuessa teekkarit lähes poikkeuksetta vetoavat siihen, että jokin todiste ei ole luotettava, koska vastapuoli on mahdollisesti voinut editoida tai muokata sitä tai siinä on muunlaisia epävarmuustekijöitä. Erityisen hanakasti teekkarinsukuiset elämänmuodot vetoavat tähän argumenttiin, kun kyseessä ovat tietojärjestelmien tuottamat lokitiedostot tai tulosteet.

En tiedä miten, miksi ja mistä teekkarit aina keksivät tämän argumentin. Ehkä se johtuu siitä, että he ovat älykkäitä ja matemaattis–loogisesti lahjakkaita. Periaatteessahan he nimittäin ovat oikeassa. Tietojärjestelmissä ym. on aina mahdollisuus siihen, että joku on voinut muokata dataa, tietokantaa tms. Siihen oikeassa oleminen loppuukin.

Lue koko artikkeli…

Arvio kulttuurisivulla ei ole pelin hyvyyden mitta

Nyt-liitteen Matti Koskinen kirjoitti, että Suomen pelialalla menee taloudellisesti hyvin, mutta ”Ruotsissa tehdään parempia pelejä”. Todisteena Koskisella oli se, että suomalaisista peleistä ei kirjoiteta koskaan kulttuurisivuilla, ainoastaan taloussivuilla.

Ongelmana Koskisen mukaan on, että ”- – pelit ovat muutakin kuin rahaa. Ne ovat teoksia, taidetta, tarinankerrontaa ja vaikuttavia kulttuurituotteita”.

Tässä Koskinen on oikeassa, mutta tipahtaa toiseen ansaan.

Lue koko artikkeli…

Kontaktit ovat taito

Sosiaalisesta mediasta päätellen oikeustieteellisen pääsykokeiden tulokset tulivat eilen. Onnea kaikille valituille! Valintakokeista tuli mieleen yksi pointti, mikä kannattaa erityisesti opiskeluaikana pitää mielessä, vaikka tämä pointti onkin validi läpi elämän. Nimittäin konktaktit. Ajatukseni olen kirjoittanut erityisesti oikislähtöisesti, mutta varmasti näitä ajatuksia voi soveltaa muillakin aloilla.

Usein kuulee puhuttavan, että kontaktit ovat tärkeitä työpaikan saamiselle. Niin ovatkin. Keskustelu kontakteista on kuitenkin tyypillisesti harhaanjohtavaa. Kontakteista puhutaan jonkinlaisina absoluuttisina, kiveen hakattuina totuuksina, joita joko on tai ei ole. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Lue koko artikkeli…