Vajaa kuukausi sitten markkinaoikeus antoi tekijänoikeuskirjetapauksessa ratkaisun MAO:299/19. Vastakkain olivat liittymänhaltija (vastaaja) ja Crystalis-yhtiö (kantaja). Markkinaoikeus ei löytänyt näyttöä siitä, että vastaaja olisi jakanut Black Sails -sarjan jaksoja vertaisverkossa ja vapautti vastaajan. Oikeudenhaltijoiden maksettavaksi tuli vastaajan vajaan 20000 euron oikeudenkäyntikulut.
Miten markkinaoikeus päätyi ratkaisuun?
Lue koko artikkeli…
Tekijänoikeuskirjeet ovat useimmille tuttu aihe. Lataat netistä bittorrentilla leffoja ja tulet samalla jakaneeksi niitä muille. Puolen vuoden–vuoden päästä postiluukustasi tulee kirje, jossa elokuvayhtiötä edustava asianajotoimisto vaatii sinulta 500–5000 euroa asian sopimisesta. Kirjeen mukaan sinut haastetaan oikeuteen, jos et suostu, ja tällöin sinulta vaaditaan lisäksi kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut.
Olen ollut osallisena useissa tekijänoikeuskirjeoikeudenkäynneissä sekä myös sopinut lukuisia tapauksia kirjeensaajien puolesta. Lisäksi olen seurannut alaa varsin läheisesti 2,5–3 vuotta. Kovin paljoa kauempaa asiaa ei olisi voinut seuratakaan, kun tekijänoikeuskirjetoiminta nykyisessä toiminnassaan on alkanut loppuvuodesta 2013 – alkuvuodesta 2014 eli noin neljä vuotta sitten. Tekijänoikeuskirjeet ovat siis täyttäneet jo neljä vuotta.
Mitä tekijänoikeuskirjeille nykyään kuuluu?
Varoitus: kirjoitus on pitkä.
Nk. tekijänoikeuskirjeet (ks. esim. Tivin artikkeli) perustuvat siihen, että internetoperaattorit säilyttävät asiakkaistaan tunnistetietoja. Tunnistetietoa on esimerkiksi se, kuka asiakas on käyttänyt mitäkin IP-osoitetta milläkin hetkellä.
EU-tuomioistuin antoi 21.12.2016 nk. Tele2-päätöksen (C-203/15), joka koski internetpalveluntarjoajan velvollisuutta tallentaa käyttäjien tunniste- ja paikkatietoja. Tapaus perustui Ruotsin ja Britannian lakiin, mutta Suomessa internetpalveluntarjoajille on asetettu hyvin pitkälti samantapaiset velvollisuudet kuin Ruotsissakin. Suomen pykälä on tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 157 §.
EU-tuomioistuimen päätös voi hyvinkin tappaa tekijänoikeuskirjeet.
Pomoni Herkko Hietanen oli toissapäivänä 24.11.2015 YLE:n uutisissa (Uutinen + n. 23.12.2015 saakka katsottavissa oleva pätkä YLE Areenassa (3:30 eteenpäin)). Haastattelu koski asianajotoimisto Hedman Partnersin ja Tekijänoikeusvalvonta Adultia Oy:n nk. tekijänoikeuskirjeitä. Eilen YLE kertoi tapauksesta, jossa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry oli uhkaillut haastaa viattoman perheen tuhansien musiikkikappaleiden lataamisesta internetiin (YLE:n uutinen).
Digitodayn haastatteleman TTVK:n toiminnanjohtaja Jaana Pihkalan mukaan kirje lähti väärälle henkilölle, koska internetoperaattori oli virheellisesti luovuttanut väärän henkilön tiedot.
Maallikosta Hedmanin, Adultian ja TTVK:n toiminta voi vaikuttaa samanlaiselta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaikka toimintatavoissa jonkin verran samankaltaisuutta onkin. Lue koko artikkeli…
Aina välillä rikosoikeuteen liittyvissä keskusteluissa huomaa, etteivät ei-juristit ymmärrä vapaan todistusharkinnan käsitettä.
Lanseerasimme työpaikassani Turre Legalissa Turre-Neuvottelija-palvelun ihmisille, jotka ovat saaneet Hedman Partners -asianajotoimistolta tai Adultia Oy:ltä nk. vaatimuskirjeen (tai ”pornokirjeen”, kuten jotkut niitä kutsuvat). Kirjeistä ks. esim. edesmenneen Ville Oksasen kirjoitus Tietoviikossa, Piraattipuolueen Sebastian Mäen blogaus sekä firmamme tietoisku aiheesta.
Erityisesti toissapäiväisen, vaatimuskirjeitä koskeneen Tietoviikon uutisen jälkeen sosiaalisessa mediassa keskusteltiin siitä, mihin mahdollinen tuomioistuimen tuomio edes teoriassa voisi perustua. Tivin jutussa pomoni Herkko Hietanen nimittäin toteaa, että ”Koneet tutkitaan ja niistä tehdään tekniset selvitykset. Jos niistä löytyy vertaisverkko-ohjelmia tai .torrent-tiedostoja, nämä riittävät monesti tuomion antamiseen”.
Varsinkin teknisesti suuntautuneet tekijänoikeusaktivistit pöyristyivät: vaikka koneelta löytyisikin vertaisverkko-ohjelmia tai torrentteja, eihän tästä voida vielä päätellä, että liittymän haltija on jakanut teoksia! Ja viimeistään jos väittää, että on pitänyt avointa WLAN-tukiasemaa, syytteeltä putoaa pohja, koska jakaja on periaatteessa voinut olla kuka tahansa!
Joo. Ja ei.