Jarno Limnéll kuulutti elokuun alussa Iltalehden blogissaan enemmän turvallisuuspoliittista keskustelua, erityisesti virallisen spektrin ulkopuolelta. Nyt, kun turvallisuuspolitiikka on muutenkin julkisuudessa Puolustusvoimien ex-komentaja Gustav Hägglundin tuoreen kirjan ansiosta (Ukrainaa unohtamatta), voisin todeta pari sanaa aiheesta.

Käytännössä kaikki turvallisuuspoliittiset keskustelijat, niin ”viralliset keskustelijat” kuin epävirallisetkin, ovat hellyyttävän yksimielisiä siitä, että Suomella tulee olla uskottava puolustus. Siihen yhteisymmärrys loppuukin. Mitä uskottava puolustus pitää sisällään ja miten siihen päästään, ovat hyvinkin kiistanalaisia asioita.

Tältä kannalta Suomen puolustuspolitiikan yhteinen pyhä lehmä ja antikristus on asevelvollisuus. Joko se on ”loistava ratkaisu Suomen erityisiin oloihin” tai ”syrjivä ja tehoton järjestelmä, joka ei suorituisi nykyaikaisesta sodankäynnistä mitenkään”, riippuen siitä keneltä kysyy. Lue koko artikkeli…