Olin viime viikolla kouluttamassa Roihu 2016 -partioleirin viestintätiimiä, kiitos Katleena ”Sukkahousuviikinki” Kortesuon. Aiheena oli sosiaalinen media ja tekijänoikeudet. Koulutuksessa keskustelimme mm. nettimeemeistä. Netissä meemi kiteytyy yleensä komboon hassu kuva – hassu kuvateksti, jota sitten editoidaan, muutetaan, jalostetaan ja jaetaan eteenpäin. Usein meemin hauskuuden ymmärtämiseksi on välttämätöntä tietää meemin taustat ja evoluutio, tai kuvan idea ei avaudu ollenkaan.
Meemien tekijänoikeudellinen status on aihe, joka nousee aina välillä esille. Ja täysin perustellusti, sillä niiden oikeudellinen status on lyhyesti sanottuna epäselvä.
Mietin tässä yksi päivä avioliittoinstituution tilannetta ja totesin, että moniavioisuus tulee Suomeen. Ei välttämättä 10 vuoden sisällä, mutta ehkä jo 50 vuoden päästä.
Ai miksikö?
Asiahan on niin, että tietyt yhteiskunnalliset kehityssuunnat edellyttävät taustalleen tiettyjä arvoasetelmia ja ajattelutapoja. Toisaalta nuo kehityssuunnat vahvistavat niiden taustalla olevia arvoasetelmia ja ajattelutapoja, synnyttäen lumipalloefektin. Tällä hetkellä nuo kehityssuunnat ovat juuri sellaisessa asennossa, joka on moniavioisuudelle otollinen ja yksinkertaisesti johtaa sen hyväksymiseen ennen pitkää.
Erityisesti toissapäiväisen, vaatimuskirjeitä koskeneen Tietoviikon uutisen jälkeen sosiaalisessa mediassa keskusteltiin siitä, mihin mahdollinen tuomioistuimen tuomio edes teoriassa voisi perustua. Tivin jutussa pomoni Herkko Hietanen nimittäin toteaa, että ”Koneet tutkitaan ja niistä tehdään tekniset selvitykset. Jos niistä löytyy vertaisverkko-ohjelmia tai .torrent-tiedostoja, nämä riittävät monesti tuomion antamiseen”.
Varsinkin teknisesti suuntautuneet tekijänoikeusaktivistit pöyristyivät: vaikka koneelta löytyisikin vertaisverkko-ohjelmia tai torrentteja, eihän tästä voida vielä päätellä, että liittymän haltija on jakanut teoksia! Ja viimeistään jos väittää, että on pitänyt avointa WLAN-tukiasemaa, syytteeltä putoaa pohja, koska jakaja on periaatteessa voinut olla kuka tahansa!
Kuten valistuneet kansalaiset tietävät, Tekijänoikeusneuvosto antoi pari viikkoa sitten EU-tuomioistuimen nk. Nintendo-päätökseen C-355/12 liittyvän lausunnon TN 2015:8, jonka mukaan myös videopelejä voi lainata kirjastosta (ks. esim. Tietoviikon* Talouselämän artikkeli aiheesta). Lausuntoa ei vielä ole päivitetty Tekijänoikeusneuvoston sivuille, mutta tiivistän sen tähän:
Sosiaalisesta mediasta päätellen oikeustieteellisen pääsykokeiden tulokset tulivat eilen. Onnea kaikille valituille! Valintakokeista tuli mieleen yksi pointti, mikä kannattaa erityisesti opiskeluaikana pitää mielessä, vaikka tämä pointti onkin validi läpi elämän. Nimittäin konktaktit. Ajatukseni olen kirjoittanut erityisesti oikislähtöisesti, mutta varmasti näitä ajatuksia voi soveltaa muillakin aloilla.
Usein kuulee puhuttavan, että kontaktit ovat tärkeitä työpaikan saamiselle. Niin ovatkin. Keskustelu kontakteista on kuitenkin tyypillisesti harhaanjohtavaa. Kontakteista puhutaan jonkinlaisina absoluuttisina, kiveen hakattuina totuuksina, joita joko on tai ei ole. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
