Ruotsissakaan ei saa raiskata lapsia, osa 2

Kirjoitin eilen Ilta-Paskan laaduttomasta uutisoinnista ja esitin omia valistuneita arvauksiani siitä, mitä asiassa olisi ehkä todennäköisesti voinut käydä. No, valistuneet arvaukset olivat todellakin arvauksia. Kaverit olivat innostuneet penkomaan Ruotsin internettiä lisää ja löysivät tapauksesta lisätietoa, kuten esimerkiksi tämä Västerås Läns Tidningenin uutinen. Toisin kuin siis veikkailin, 27-vuotiasta ei tuomittukaan mistään.

Mutta miksi?

Kuten kirjoitin, syytteessä oli kaksi syytekohtaa. Toinen koski alaikäisen raiskausta ja toinen raiskausta.

Raiskauksista puhuttaessa pitää muistaa, että Ruotsin ja Suomen raiskausmääritelmät kuitenkin poikkeavat toisistaan jonkin verran. Ruotsissa raiskaukseksi kutsutaan tekoja, jotka olisivat Suomessa muita seksuaalirikoksia. Ruotsin tapauksessa kyseessä oli ”Våldtäkt mot barn” (ks. Ruotsin rikoslaki eli brottsbalken 6 kap. 4 §) eli lapsen raiskaus. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos on yhdynnässä viittätoista* vuotta nuoremman henkilön kanssa. Suomessa kyseessä olisi (törkeä) lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

*Huom: Ruotsissa suojaikäraja on 15, Suomessa 16. Tulkinnan kannalta tämä ei kuitenkaan ole merkittävää.

Sinällään våldtäkt mot barn ja (törkeä) lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ovat samoja tekoja, joita vain kutsutaan eri nimillä. Molemmat teot ovat myös siinä mielessä samankaltaisia, että alaikäisen omalla tahdolla ei ole merkitystä: vaikka alaikäinen olisi siis ollut seksiin halukas, teko katsotaan lainvastaiseksi, koska suojaikärajan alittavan henkilön ei katsota olevan kypsä antamaan suostumustaan – juuri tämä on suojaikärajan idea. Mutta jos vanhemmalla osapuolella ei ole minkäänlaista syytä olettaa, että nuorempi osapuoli ei olisikaan ylittänyt suojaikärajaa, kyseessä on erehdys joka poistaa tahallisuuden tältä osin. Suomessa löytyy tätä asiaa koskeva ratkaisu KKO:2014:54. Muutoin Suomen suojaikärajojen osalta suosittelen Marko ”Fobba” Forssin kirjoitusta ”Rikosoikeudellisesti laillista seksiä”.

Ruotsin tapauksessa tekijällä oli siis perusteltu syy (joka siis oli tytön ”hyvin kehittynyt vartalo ja käytös muutenkin”) uskoa, että tyttö on vähintään 15, joten hän ei voinut syyllistyä våldtäkt mot barniin.

Mutta entäs se raiskaus sitten?

No, kuten Västerås Läns Tidningenistä voimme lukea,

Men också att flickan ändrat sin berättelse flera gånger, och att berättelserna innehållit flera motsägelser.

”Tyttö oli myös muuttanut kertomustaan useita kertoja ja ne sisälsivät useita ristiriitoja”.

Vad som skett är omtvistat. Klart är att flickan haft tillträde till 27-åringens lägenhet under flera dagar. – – Enligt henne själv blev hon våldtagen och hindrades att lämna lägenheten. Både tingsrätt och hovrätt framhåller dock att hon under tiden hon haft tillgång till 27-åringens lägenhet fritt kunnat vara ute och träffa kamrater utan 27-åringen. – –Hon hade då kunnat kontakta polis. Tings- och hovrätt påpekar också att flickans berättelser i fråga om våldtäkterna varit vaga medan berättelserna i övrigt inte varit det.

”Se, mitä tapahtui, on epäselvää. Selvää on, että tytöllä oli ollut pääsy (ilmeisesti avain?) 27-vuotiaan asuntoon usean päivän ajan. Tytön itsensä mukaan hänet raiskattiin ja häntä estettiin poistumasta asunnosta. Sekä käräjä- että hovioikeus kuitenkin painottavat, että sinä aikana, kun tytöllä oli pääsy 27-vuotiaan asuntoon, hän pystyi vapaasti poistumaan asunnosta ja tapaamaan kavereitaan ilman 27-vuotiasta. Hän olisi tuolloin voinut myös ottaa yhteyttä poliisiin. Käräjä- ja hovioikeus lisäksi huomauttavat, että tytön kertomukset raiskauksista ovat olleet epäselviä, toisin kuin tytön kertomukset muutoin.”

Eli kokonaisuudessaan:

  1. Alaikäisen raiskauksesta (våldtäkt mot barn) ei voinut tuomioistuimien mukaan olla kyse, koska miehellä oli kaikki syy otaksua, että tyttö oli ylittänyt suojaikärajan.
  2. Raiskauskaan ei voinut tuomioistuimien mukaan tulla kyseeseen, koska tytön käytöksen perusteella vaikutti siltä, että hän oli palannut asunnolle vapaaehtoisesti useita kertoja monena päivänä, eikä ollut ottanut yhteyttä poliisiin, vaikka olisi voinut. Lisäksi tytön kertomukset raiskauksista vaihtelivat niin paljon, etteivät ne olleet luotettavia.

Tältä osin Ruotsin rikoslaki käyttäytyy siis ihan samoin kuin Suomen rikoslaki. Poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa seksi suojaikärajan alittavan henkilön kanssa voi olla laillista. Mitä taas raiskauksiin tulee, tapausta tulkitaan kokonaisuutena. Jos osapuolten toiminnan perusteella näyttää siltä, että kyseessä ei ole raiskaus, syytettyä ei voida tuomita. Lienee henkilön omista näkökannoista kiinni, kuinka paljon merkitystä pelkälle asianomistajan kertomukselle pitää raiskaustapauksissa antaa. Rikosoikeudellista tuomiota ei kuitenkaan voida perustaa pelkkiin väitteisiin siitä, että jotain on tapahtunut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.