AI-taide kiinnostaa. Mistäkö tiedän? Siitä, että tuskin mistään muusta aiheesta on minulta pyydetty kirjoitusta niin useasti kuin tästä. Ensialkuun on kuitenkin pakko laittaa muutama disclaimeri, sillä AI-taide herättää paljon intohimoja.

Ensinnäkin tämä kirjoitus käsittelee lähtökohtaisesti sitä, mitä tekijänoikeuslaki tällä hetkellä sanoo AI-taiteesta. Kaikki oikeustieteellinen analyysi ja laintulkinta on nimenomaan tulkintaa, mutta pyrin tulkitsemaan lakia mahdollisimman neutraalisti. Juridiikan kielellä puhuttaisiin lainopillisesta tai oikeusdogmaattisesta lähestymistavasta. Kyseessä ei siis ole kannanottoni siitä, miten asioiden tulisi olla, vaan miten ne nähdäkseni ovat.

Toisekseen analyysini koskee lähtökohtaisesti lakia. Laki on yhteiskunnallisen toiminnan minimitaso ja ihmisiltä on mahdollista edellyttää moraalisesti korkeatasoisempaa toimintaa kuin mihin laki velvoittaa. En siis lähtökohtaisesti kommentoi sitä, onko tekoälytaide ”artistietiikan” mukaista, onko se taidetta ylipäänsä tai muutakaan vastaavaa kysymystä.

Kolmanneksi, tarkastelen asiaa nimenomaan suomalaisen juristin näkökulmasta. USA:ssa laki on huomattavan erilainen. Siellä esimerkiksi fair use -doktriini on merkittävässä asemassa tekijänoikeutta ja myös AI-taidetta koskevassa keskustelussa. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, fair usea ei lähtökohtaisesti tunneta, vaan tekijänoikeus perustuu tekijän yksinoikeuksille ja noiden oikeuksien rajoituksille.

Lue koko artikkeli…