Nato-kannatus raketoi – enemmistö suomalaisista liittymisen puolella

Vajaat kaksi kuukautta sitten kirjoitin siitä, miten Nato-option lunastamisen aika on tullut. Mielestäni Venäjän sotilaallinen varautuminen antoi olettaa, että kohta ei hyvä heilu. Useat suomalaiset tuntuivat kuitenkin ajattelevan, että Venäjä vain pelottelee.

Se, että Venäjä olisi öykkäröinyt ja vain pelotellut lihaksiaan pullistelemalla, ei toki olisi ollut mitään uutta. Valitettavasti kyse ei ollut pelkästä uhkailusta ja Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.

Lue koko artikkeli…

Nato-option lunastamisen aika on nyt

Vajaat 8 vuotta sitten kirjoitin, että ”NATO-optio on ontto kuin koulun kumiperuna”. Pointtinani oli, että ko. optiolla ei oikeastaan ole sisältöä: ihan samoin kun palovakuutus pitää ostaa ennen kuin talo on tulessa, myös Nato-optio pitää lunastaa ennen kuin Armatat vyöryvät rajan yli. Tulipalon sattuessa vakuutus joko on tai ei ole, mutta mitään ”vakuutusoptiota” silloin ei enää ole. Sama Naton kanssa.

Viime päivien tapahtumien myötä suomalaiset ovat heränneet siihen, että naapurissamme on valtio, joka ihan oikeasti harjoittaa voimapolitiikkaa ja von Clausewitzin sanojen mukaisesti tuntuu ajattelevan, että ”sodankäynti on politiikan jatkamista toisin keinoin”. Tämä taas on saanut jopa vihreitä poliitikkoja toteamaan, että aika Nato-option lunastamiselle on tullut:

Hyvä juttu, olen samaa mieltä!

Mutta miksi kuuluisimme Natoon? Ja toisaalta miksi emme ole Natossa jo nyt?

Lue koko artikkeli…

NATO-optio on ontto kuin koulun kumiperuna

Ukrainan kriisin oheistoimintana on meillä Suomessakin alettu keskustella ihan tosissaan siitä, pitäisiköhän siihen pelottavaan NATOon liittyä vai ei. Tai että jos, niin miten ja milloin. Ja koska Ukrainan kriisin myötä jokainen kansalainen on pätevöitynyt kansainvälisen politiikan ja sotilasstrategian erityisasiantuntijaksi, heitän minäkin lusikkahaarukkani hernesoppaan. Lue koko artikkeli…