Pelistriimaus ja laki 2021 edition: onko Twitch turvasatama?

Pelistriimaus ja laki

Kirjoitin alkuvuonna 2019 pelistriimauksesta. Tuolloin totesin, että striimaajan rahallisen tukemisen kaksi isointa haastetta ovat Suomen verotus sekä rahankeräyslaki. Nämä kaksi asiaa pitävät edelleen paikkansa, mutta moni asia on muuttunut.

Olennaisin muutos alkuvuoteen 2019 verrattuna on se, että Suomen rahankeräyslaki muuttui hyvin pian kirjoitukseni julkaisemisen jälkeen, jo maaliskuussa 2019. Se paransi joitain asioita, mutta Suomen rahankeräyslaki on edelleen striimaajalle enemmän haitta kuin hyöty.

Myös se on muuttunut, että nykyään verottajalla on striimaustuloista ohje (ks. UKK sekä uutinen). Verottajan ohjetta lukiessa pitää kuitenkin muistaa, että verottaja katsoo asiaa nimenomaan verotuksen näkökulmasta, ei tulojen keräämisen laillisuuden näkökulmasta! Kuten tässä kirjoituksessa tulen osoittamaan, jotkin striimaajille kansainvälisesti tyypilliset tulonmuodostustavat ovat Suomessa lainvastaisia. Striimaajan kannattaa siis olla tarkkana, miten hänen tulonsa oikeastaan muodostuvat.

Olen kirjoittanut tämän kirjoituksen lähtökohtaisesti pelistriimaajan näkökulmasta ja tarkastelen erityisesti Twitch.tv-striimauspalvelun käyttöehtoja. Kirjoituksen voi lukea myös yleisellä tasolla, mutta tällöin siihen tulee suhtautua varauksella. Varauksella siksi, että laillisuusarvioinnin kannalta kunkin somealustan käyttösäännöt ja se, mitä ne sanovat rahan liikkumisesta, ovat ratkaisevassa asemassa.

Mutta asiaan.

Lue koko artikkeli…

3 tärkeintä asiaa, jotka opin 10 juristivuoden aikana

Viime viikon torstai oli helatorstai, päivämäärältään 21. toukokuuta 2020. Muuten täysin merkityksetön päivä, paitsi että silloin tuli täyteen tasan 10 vuotta siitä, kun sain Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta oikeustieteen maisterin paperit.

Toisin kuin jotkut muut tiedekunnat, oikeustieteellinen valmistaa ammattiin. Siis teoriassa, sillä kuten jotkut oikeustieteelliset akateemikot ylpeästi toteavat, yliopisto ei ole ammattikoulu.

Totuus onkin, että vaikka oikeustieteellinen valmistaa ammattiin, se ei juuri anna eväitä juristin käytännön työhön. Se pitää oppia työtä tekemällä.

Joten mitä olen kymmenen vuoden aikana oppinut?

Lue koko artikkeli…

Sananvapaus – etukäteistä vai jälkiperäistä kontrollia?

Minua haastateltiin joskus vuonna 2016 erääseen mediaan, aiheena sananvapaus. Median olen jo unohtanut. Ehkä se on hyvä asia, sillä se oli paskin haastattelu, jonka olen koskaan antanut. Se oli varmaan toimittajan ammattitaitoa, että hän sai näkemyksistäni jotain koherenttia irti, vaikka vastaukseni olivat juuri sellaista selkärangatonta toisaalta – toisaalta -vätystelyä, josta juristeja usein syytetään ja jonka välttämisessä olen ainakin omasta mielestäni ollut melko hyvä.

Omassa mielessäni pointtini olivat ihan hyviä. En vain osannut ilmaista niitä koherentisti. Yritin siis sanoa, että sananvapaus on vähän mutkikkaampi juttu kuin mitä yleisesti ymmärretään. Ja kun sanon ”yleisesti ymmärretään”, tarkoitan niitä molempia väärinymmärryksiä:

  1. Että sananvapaus olisi oikeus sanoa ihan mitä vain, ilman minkäänlaisia seurauksia.
  2. Että sananvapaus olisi vapautta (vain) etukäteisestä kontrollista.

Nyt uskon menevän vähän paremmin, joten kokeillaanpa uusiksi.

Lue koko artikkeli…

Mikä on raiskaus ja kuka on raiskaaja – seksuaalirikosten haitalliset myytit

Hahmo sumussa

Seksuaalirikokset ovat viime aikoina olleet tapetilla paristakin syystä. Ensin oli #suostumus2018-aloite. Sen lisäksi korkein oikeus on lähiaikoina antanut parikin raiskauksiin liittyvää ennakkopäätöstuomiota. Todettakoon, että KKO antaa tyypillisesti 0–2 raiskausaiheista ennakkopäätöstä vuodessa, joten jokainen niistä on merkittävä linjanveto.

Tämä kirjoitus on tulosta myös omista, seksuaalirikoksia koskevista juridisista pohdinnoistani. Uskomukseni siitä, miten raiskaukset tapahtuvat, eivät tuntuneet mätsäävän tutkimustietoon. Tästä syystä olen lukenut seksuaalirikoksista ja varsinkin raiskauksista huomattavasti enemmän kuin mitä omissa työtehtävissäni tarvitsen – yleensähän työskentelen pääasiassa bisnesjuridiikan parissa.

Tällä kirjoituksella yritän tiivistää muutamia pointteja, joita olen pyöritellyt itsekseni muutaman vuoden ajan.

Erilaisista seksuaalirikoksista keskityn tässä siis pelkästään raiskauksiin ja niistä tapauksiin, joissa mies raiskaa naisen. Näin siksi, että suurin osa tutkimuksista, artikkeleista ja tapauksista on koskenut tilanteita, joissa tekijänä on ollut mies ja uhrina nainen.

Sanomattakin on selvää, että tulen tässä kirjoituksessa käsittelemään seksuaalirikoksia ja niihin liittyvää psykologiaa yhdestä jos toisestakin näkökulmasta. Jos siis sellaisen tekstin lukeminen ahdistaa, kannattaa lukeminen lopettaa tähän.

Lue koko artikkeli…

Jordan Peterson – väärinymmärretty kusipää?

12 Rules for Life

Tuskin on enää kovin montaa ihmistä, jotka eivät olisi kuulleet Jordan Petersonista. Peterson on kanadalainen psykologi, jonka esoteeriset luennot vetävät luentosalit täyteen varsinkin nuoria miehiä. Mies, josta alt-right diggaa ja jota vasemmisto vihaa.

Petersonin asema jonkinlaisena profeettana ja kansankiihottajana on ollut minulle hienoinen mysteeri. Olen katsonut muutamia Petersonin luentopätkiä Youtubesta ja ne ovat suurimmaksi osaksi sinänsä mielenkiintoista, mutta melko tavallista psykologista pohdintaa. Yllättävimpänä voinee pitää Petersonin tapaa käyttää Disneyn elokuvia vertauskuvina psykologisille ilmiöille.

Rohkeana kaverina otin kesän alussa härkää sarvista ja otin työmatkojen ratoksi Petersonin 12 Rules for Life -kirjan äänikirjana kuunneltavaksi. Tulisiko minustakin naisia vihaava alt-right -öykkäri? Vai ymmärtäisinkö Petersonin pahuuden ja kääntyisin intersektionaaliseksi vasemmistofeministiksi?

Lue koko artikkeli…