Meemien tekijänoikeudet

Olin viime viikolla kouluttamassa Roihu 2016 -partioleirin viestintätiimiä, kiitos Katleena ”Sukkahousuviikinki” Kortesuon. Aiheena oli sosiaalinen media ja tekijänoikeudet. Koulutuksessa keskustelimme mm. nettimeemeistä. Netissä meemi kiteytyy yleensä komboon hassu kuva – hassu kuvateksti, jota sitten editoidaan, muutetaan, jalostetaan ja jaetaan eteenpäin. Usein meemin hauskuuden ymmärtämiseksi on välttämätöntä tietää meemin taustat ja evoluutio, tai kuvan idea ei avaudu ollenkaan.

Meemien tekijänoikeudellinen status on aihe, joka nousee aina välillä esille. Ja täysin perustellusti, sillä niiden oikeudellinen status on lyhyesti sanottuna epäselvä.

Meemijuridiikkaa meemien taustalla

Tekijänoikeuslain (404/1961) 1 §:n mukaan tekijänoikeus syntyy sille, joka on luonut teoksen. Teosta ei ole laissa määritelty, mutta vallitsevan tulkinnan mukaan teoksen tulee olla 1) itsenäinen, 2) omaperäinen ja 3) sen tulee ylittää teoskynnys.

Itsenäisyys tarkoittaa, että teos on luojansa itse tekemä eikä siis vain joltakulta kopioitu. Omaperäisyys tarkoittaa, ettei kukaan muu vastaavankaltaista teosta luonut olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Teoskynnyksen ylittäminen taas edellyttää, että teoksessa tulee olla sen verran luovaa panosta, ettei se ole pelkkä banaali töräys, kuten vaikkapa tikku-ukko tai ”Täällä ollaan”-tyylinen yksinkertainen ilmaus.

Samoin tulee huomata, että tekijänoikeus suojaa pelkästään teosta tai sen ilmenemismuotoa, ei ideaa teoksen takana. Kuka tahansa voi siis tehdä samasta ideasta toisen teoksen, joka ei loukkaa alkuperäisen tekijänoikeutta mitenkään. Tämä tarkoittaa, että meemi, joka sinällään on vain ajatus tai idea, ei saa mitään suojaa. Suojaa saavat ainoastaan yksittäiset, meemin ideaa toteuttavat kuvat.

Meemi on abstrakti konsepti tai idea, joka ei saa suojaa.

Meemin ideaa toteuttava yksittäinen meemikuva voi saada.

Meemien osalta itsenäisyysvaatimuksen täyttyminen on aina niin ja näin. Onko meemi luojansa itsenäisen työn tulos? Useinhan meemit pohjautuvat jonkun toisen jo tekemään teokseen, jota sitten muutellaan. On täysin tapauskohtaista, ylittyykö itsenäisyyden vaatimus. Jos kyse on vain pienestä muuntelusta, jossa kuvan päälle editoidaan spurdonaama (joka itsessään kyllä varmasti ylittää teoskynnyksen), ei itsenäisyyden vaatimus vielä välttämättä ylity. Välttämättä.

Toisaalta tekijänoikeuslaki tuntee myös tilanteen, jossa useammat ovat luoneet teoksen yhdessä. Tällöin kyseessä on joko yhteenliitetty teos tai tekijänoikeuslain 6 §:ssä mainittu yhteisteos. Yhteenliitetyssä teoksessa sen oikeudenhaltijat on erotettavissa toisistaan. Näin on esimerkiksi kirjassa, jossa on sekä kuvia että tekstejä. Kuvien osalta tekijänoikeus kuuluu piirtäjälle ja tekstin osalta kirjoittajalle. Yhteisteos taas on teos, jossa eri tekijöiden osuuksia ei voida erottaa toisistaan. Tällöin tekijänoikeus kuuluu molemmille yhdessä.

Voisivatko meemikuvat olla joko yhteenliitettyjä tai yhtenäisteoksia? Mahdollisesti, mutta sekin riippuu jälleen siitä, mitä kuvaa on editoitu ja miten – ja millä luvalla. Pahimmassa tapauksessa meemi on käynyt läpi useita kymmeniä tai satoja iteraatioita, jolloin voi olla täysin mahdotonta erottaa, kuka on lisännyt kuvaan mitäkin.

Täytyy myös muistaa, ettei meemejä välttämättä editoida suoraan olemassaolevan kuvan päälle, vaan joku voi useita kuvia nähtyään editoida itse alkuperäisestä kuvasta uuden meemin. Tällöin sen tekijänoikeus ei ole riippuvainen siitä, mitä jossain toisessa meemin ”haarassa” olisi tapahtunut.

Mikään ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö meemikuvalla voisi olla tekijänoikeutta. Enemmänkin asiaan kannattaa suhtautua niin, että todennäköisesti meemikuvalla on kuin onkin tekijänoikeus. Ainoastaan sen oikeudenomistaja on epäselvä.

Onko meemien käyttö ja jakaminen juridisesti turvallista?

Jos haluat olla varma siitä, ettet tee mitään juridisesti epäselvää tai eksy lainvastaiselle puolelle, älä yksinkertaisesti käytä tai jaa meemikuvia. Juridisesti tarkasteltuna jokainen meemikuva on miinakenttä, erityisesti jos meemi perustuu valokuvaan, kuten vaikkapa Bad Luck Brian. Maailmalla muutamat meemit ovatkin johtaneet oikeudenkäynteihin.

Suomessa ei tarvitse pelätä personality rights -kannetta, mutta usein ainakin valokuvaajan oikeutta kuvaan loukataan ja hän voi pamauttaa kanteella kuvan luvattoman jakamisen perusteella. Jos kuvaa käyttää markkinointitarkoituksessa, kuvan kohde voi nostaa kanteen yksityiselämän suojan perusteella (ks. esim. KKO:1982-II-36).

Miten sitten spurdoilut ja muut piirretyt meemikuvat? Varmasti alkuperäisellä spurdon piirtäjällä on tekijänoikeus teokseensa, enkä ainakaan minä ole nähnyt sen alkuperäisen luojan julistusta siitä, että hän olisi luopunut teoksensa tekijänoikeuksista. Spurdonaamaan ei tiettävästi myöskään ole annettu minkäänlaista lisenssiä.

Teoriassa siis spurdonaaman liittäminen jonkun toisen kuvan päälle ja tämän yhdistelmän nettiin lataaminen on tekijänoikeusrikkomus, jossa loukataan niin spurdon tekijänoikeuksien haltijaa kuin alkuperäisen teoksen oikeudenhaltijaa.

Täytyy kuitenkin kysyä: onko meemiperustainen tekijänoikeuskanne realistinen riski?

Käytännössä tämä riippuu siitä, teetkö meemillä rahaa vai et. Usein meemit koetaan niiden synnyinsijan (esim. keskustelufoorumi tai peliyhteisö) yhteiseksi omaisuudeksi, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä, niin kauan kuin sillä ei tee rahaa. Kun raha astuu mukaan kuvioon, voi olla lähestulkoon varma, että saa hyvin vihaisen nettiyhteisön kimppuunsa. Tällöin myös mahdollisuus kanteeseen kasvaa, jos vain oikeudenomistaja löytyy. Usein toki meemikuvien tekijöille itselleenkin on epäselvää, onko heillä tekijänoikeuksia johonkin tiettyyn kuvaan, mikä pienentää kanneriskiä.

Useimmiten riskinä on kuitenkin nimenomaan nettihäiriköinti, ei niinkään tekijänoikeuskanne.

Toisaalta kuvan tai videon lataaminen nettiin kaikkien saataville voi olla tuomittavissa esimerkiksi kunnianloukkauksena tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä (Rikoslaki (39/1889) 24 luku 9 § sekä 8 §), vaikka Suomessa ei personality rightsiä tunnetakaan.Tämä riski koskee niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin, tosin usein jo kaupunkilaisjärjellä pystyy päättelemään, onko kyseessä potentiaalinen kunnianloukkaus vai ei.

Eli onko ne meemit riskejä vai eivät?

Lakimiehenä sanoisin, että varsinkin jos teet bisnestä: kyllä, meemit ovat riski, jos et tiedä niiden oikeudenhaltijaa. Ja usein nimenomaan meemeille on tyypillistä, ettei oikeudenhaltija ole selvillä. Meemien riskit eivät välttämättä aktualisoidu heti, mutta jolla on potentiaalia olla lievästi sanottuna kiusallinen. Vaikka seuraus ei olisikaan tekijänoikeuskanne, seuraus voi olla nettihäiriköintikampanja, mikä voi olla jopa pahempi seuraus.

Jos taas et tee bisnestä, meemit ovat usein hyvinkin turvallisia. Eivät oikeudellisessa, mutta realistisessa mielessä. Harvaa kiinnostaa lähteä ajamaan kannetta yksityishenkilön tai voittoa tuottamattoman yhteisön hupikäyttöä vastaan, vaikka mahdollisuus ehkä olisikin.

 

3 kommenttia

  1. Erkki   •  

    Kiitos hyvästä infopaketista! Olisi kuitenkin yksi tarkentava kysymys. Ylittääkö pelkkä teksti koskaan teoskynnyksen? Tämä siis tapauksessa, jossa tekstin alkuperä on meemi, mutta se viedään graafisesti täysin toisenlaiseen maailmaan?

    • Jussi Kari   •     Kirjoittaja

      Tervehdys Erkki, kiitos kommentista. Toki pelkkä teksti voi ylittää teoskynnyksen – esimerkiksi jokainen kaunokirjallinen, julkaistu kirja ylittää varmasti teoskynnyksen (ja nämä blogikirjoitukset ja useimmat blogin kommentitkin ylittävät).

      Sen sijaan ”lyhyet ja banaalit ilmaukset” eivät nauti tekijänoikeussuojaa. Asiaa mutkistaa pari juttua:

      1) edes tunnistettava ja tiettyyn tahoon yhdistettävä lainaus ei välttämättä nauti suojaa vain sen vuoksi, että se on tunnistettavissa, jos lausahdus ei ylitä teoskynnystä. Ks. esim. tapaus Viljoa etsivä mies, tekijänoikeusneuvoston lausunto 1986:8, löytyy osoitteesta http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/1986/Liitteet/TN_1986-8.pdf

      2) tekijänoikeudella suojatusta teoksesta otettu katkelma nauttii tekijänoikeuden suojaa samaan tapaan kuin kokonaisuus.

      Kuten huomaat, nuo kaksi ylläolevaa kohtaa ovat keskenään ristiriidassa, sillä kyllähän ”Onks Viljoo näkynyt?” oli osa suurempaa sketsisarjaa, joka aivan varmasti nautti tekijänoikeuden suojaa. Tästä voimme päätellä, että tarpeeksi lyhyt lainaus EI siis nauti tekijänoikeuden suojaa.

      Se, viedäänkö teksti graafisesti täysin toisenlaiseen maailmaan, ei siis ole ratkaisevaa, vaan tekstin alkuperän tekijänoikeudellinen status ja lainauksen pituus. Nämä ovat aina kiikun-kaakun-kysymyksiä.

  2. Pingback: Kuvien voima – Lappeenrannan nuorisotoimen vuosi sosiaalisessa mediassa – OIKEESTI NUORTEN ASIALLA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *