Generation Zero – tappajarobottien tekijänoikeudet videopeleissä

Törmäsin ylläolevaan Generation Zero -pelin traileriin toissapäivänä. Peli sijoittuu 1980-luvun Ruotsiin, missä ihmiset ovat kadonneet ja tappajarobotit ovat ottaneet vallan. Pelaajan tehtävänä on selviytyä hengissä ja selvittää, miksi ihmiset katosivat, mistä robotit ovat tulleet, mitä on tapahtunut ja todennäköisesti valloittaa kansankoti takaisin.

Peli vaikuttaa minusta todella hyvältä, mutta vielä mielenkiintoisemman siitä tekee sen pinnan alla muhiva tekijänoikeuskänkkäränkkä, josta mm. ruotsin YLE eli SVT, sekä pelimediat PC Gamer ja EuroGamer ja ruotsalainen FZ ovat raportoineet.

Lue koko artikkeli…

Patentti ei ole tekijänoikeus

Huhhuh, nytpäs pärähtää! Amazon on saanut patentin menetelmään, jolla ihmisistä saadaan otettuja valokuvia tasaisen valkoisen taustan päällä niin, ettei kuvaan tule varjojen aiheuttamia reunoja. Ja tästähän on pahastuttu,  mm. Järkeä Tekijänoikeuslakiin -kampanjasivu Facebookissa linkkasi Quartzin artikkeliin ja Ilta-Sanomatkin teki aiheesta kohujutun.

Harhaanjohtava linkkaus

Eli eiköhän kauhistella yhteen ääneen, miten nyt ei enää saa ottaa kuvia valkoista taustaa vasten! Tämähän on kamalaa, valokuvauksen perusniksi tällä tavalla siirretty yksityiseksi omaisuudeksi ja-

Hohhoijakkaa. Lue koko artikkeli…

Muuttuuko viihde-sanan käyttö maksulliseksi?

Internetissä kohisee. Elisa Oyj on hakenut tavaramerkkiä mm. sanoille ”Viihde”, ”Perhe” ja ”Kirja” (ks. Taloussanomien uutinen tästä) . Kun joku saa yleiskielen sanoihin yksinoikeuden, kohta näiden sanojen käytöstä joutuu puhuessaankin maksamaan lisenssimaksuja Elisalle, koko suomen kieli yksityisestään ja uhattuna on jopa itse sananvapaus! Toisin sanoen keskustelu meni heti tarhan pihalta tutulle tasolle: ”Minäpäs patentoin ilman, ja se on sitten 500 euroa per henkäys!”

Tavaramerkit eivät toimi näin. Lue koko artikkeli…

Lisää Marimekkoa valokuvaoikeuden ja tekijänoikeuden välimaastossa

Hetkiä-kuosi

Kirjoitin toukokuun lopulla ”Mitä Marimekkogate kertoo tekijänoikeudesta”-kirjoituksessani siitä, miten Marimekon luottosuunnittelija Kristina Isola oli nolosti narahtanut plagioinnista. Kuten kaikki tietävät, Isolan tapaus ei kuitenkaan ollut ainoa, vaan plagiaattiepäilyjä on kesän ja syksyn aikana esiintynyt useampia (ks. HS: Marimekon kopioväitteiden kierre).

Viimeisimpänä ja pahimpana oli Maija Louekarin Hetkiä-kuosi, joka kuitenkin paljastui Markus Lepon valokuvasta… niin, miksi? Inspiroituneeksi? Ammentavaksi? Innoittuneeksi? Vaiko kopioiduksi? Lue koko artikkeli…

Pitääkö sukankutojamummot pistää vankilaan?

Tänään Facebookissa ihmisiä on aktivoinut YLE Satakunnan uutinen siitä, että käsityön antaminen lahjaksi voi olla rikos. Asiantuntijana YLE oli haastatellut Patentti- ja rekisterihallituksesta apulaisjohtaja Tapio Priiaa, joka kertoi näin:

”Mallisuoja estää kaupallisen ja ammattimaisen hyväksikäytön, mutta omaan käyttöön tuotetta voi yhden kappaleen valmistaa. Suojan rajanveto on kuitenkin kuin veteen piirretty viiva. Pitää harkita, että mitä enemmän tekee, niin sitä enemmän raja lähestyy. Ei se oikeastaan ole enää omaan käyttöön valmistettua jos sitä tekee lahjaksi laajalle piirille.”

Tämä perustuu siihen, että jos kyseessä on ns. mallisuojattu tuote, mallisuojauksen loukkaaminen on vähän niinkuin lailla kielletty, kuten mallioikeuslaista 1971/221 käy ilmi. Malli itsessään on juristikieltä ja lain mukaan tarkoittaa ”tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista”.

Ihmiskielellä kyse on siis esimerkiksi kankaan kuosista tai vaatteen leikkauksesta. Mallioikeudella suojattu malli on esimerkiksi malli nro. 20060179 eli Puolustusvoimien nykyisin käyttämä maastokuvio eli tuttavallisemmin pikselipaidan kuosi.

Mallioikeus on immateriaalioikeuksille tyypillisesti kielto-oikeus, eli oikeus kieltää muita käyttämästä mallia. Kuten mallioikeuslaki 5 a § sanoo:

”Mallioikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin mallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen mallia. Mallin hyväksikäyttämistä on muun muassa mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, käyttäminen – -”

Siis vain mallioikeuden haltija tai tämän lisenssinsaaja saa valmistaa mallisuojattuja tuotteita. Eli nytkö pistetään mummot telkien taa, jos nämä menevät kutomaan sukkia, joiden kuosi on mallisuojattu? No ei. Kuten jo 5 a § sanoo, mallioikeuteen sisältyy rajoituksia. Ensimmäinen rajoitus löytyykin seuraavasta pykälästä, eli  5 b §:stä:

Mallioikeus ei käsitä mallin yksityistä käyttöä, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta.”

Perinteisesti yksityisellä käytöllä on tarkoitettu käyttöä, joka tapahtuu kaveri- tai perhepiirissä. Osviittaa voidaan hakea tekijänoikeuspuolelta, missä yksityisenä käyttönä on lähtökohtaisesti pidetty alle 20 kappaleen valmistamista, kunhan se tapahtuu perhepiirissä tai kavereille, eikä esim. yritys- tai yhdistystoiminnassa. Myös 20 – 50 kappaleen valmistamista on voitu pitää yksityisenä, jos muut olosuhteet ovat sitä puoltaneet. En näe syytä, miksei tätä samaa määrällistä rajausta voitaisi soveltaa myös mallioikeuksiin.

Uutisessa ei myöskään puhuta kaupallisesta tarkoituksesta mitään. Kaupallinen tarkoitus on toki sekin juristikielinen termi. Tavallisten ihmisten kielellä se tarkoittaa sitä, että sukkien vastikkeena raha vaihtaa omistajaa toiseen suuntaan kuin kudotut sukat. Joululahjojen kohdalla näin harvemmin kuitenkaan on. Päinvastoin, yleensä ne rahatkin siirtyvät mummolta lapsenlapsille eikä toisinpäin.

Eli mitä voimme uutisesta päätellä? Sitä, että Priia on nyt erehtynyt, tai että YLE on käsittänyt Priian sanat väärin.

Kun joululahjatarkoitus vielä katsotaan mitä luultavimmin arvostelua lieventäväksi asianhaaraksi, voitaneen todeta, että mummot voivat jatkossakin kutoa sukkia lahjaksi hyvällä omallatunnolla, ainakin, mikäli niitä kudotaan alle 50 paria ja kunhan niitä ei myydä.

Toisin sanoen: MYTH BUSTED.