Patentti ei ole tekijänoikeus

Huhhuh, nytpäs pärähtää! Amazon on saanut patentin menetelmään, jolla ihmisistä saadaan otettuja valokuvia tasaisen valkoisen taustan päällä niin, ettei kuvaan tule varjojen aiheuttamia reunoja. Ja tästähän on pahastuttu,  mm. Järkeä Tekijänoikeuslakiin -kampanjasivu Facebookissa linkkasi Quartzin artikkeliin ja Ilta-Sanomatkin teki aiheesta kohujutun.

Harhaanjohtava linkkaus

Eli eiköhän kauhistella yhteen ääneen, miten nyt ei enää saa ottaa kuvia valkoista taustaa vasten! Tämähän on kamalaa, valokuvauksen perusniksi tällä tavalla siirretty yksityiseksi omaisuudeksi ja-

Hohhoijakkaa. Lue koko artikkeli…

Muuttuuko viihde-sanan käyttö maksulliseksi?

Internetissä kohisee. Elisa Oyj on hakenut tavaramerkkiä mm. sanoille ”Viihde”, ”Perhe” ja ”Kirja” (ks. Taloussanomien uutinen tästä) . Kun joku saa yleiskielen sanoihin yksinoikeuden, kohta näiden sanojen käytöstä joutuu puhuessaankin maksamaan lisenssimaksuja Elisalle, koko suomen kieli yksityisestään ja uhattuna on jopa itse sananvapaus! Toisin sanoen keskustelu meni heti tarhan pihalta tutulle tasolle: ”Minäpäs patentoin ilman, ja se on sitten 500 euroa per henkäys!”

Tavaramerkit eivät toimi näin. Lue koko artikkeli…

Lisää Marimekkoa valokuvaoikeuden ja tekijänoikeuden välimaastossa

Hetkiä-kuosi

Kirjoitin toukokuun lopulla ”Mitä Marimekkogate kertoo tekijänoikeudesta”-kirjoituksessani siitä, miten Marimekon luottosuunnittelija Kristina Isola oli nolosti narahtanut plagioinnista. Kuten kaikki tietävät, Isolan tapaus ei kuitenkaan ollut ainoa, vaan plagiaattiepäilyjä on kesän ja syksyn aikana esiintynyt useampia (ks. HS: Marimekon kopioväitteiden kierre).

Viimeisimpänä ja pahimpana oli Maija Louekarin Hetkiä-kuosi, joka kuitenkin paljastui Markus Lepon valokuvasta… niin, miksi? Inspiroituneeksi? Ammentavaksi? Innoittuneeksi? Vaiko kopioiduksi? Lue koko artikkeli…

Mitä Marimekkogate kertoo tekijänoikeudesta

Päivän ehdoton uutisaihe on ollut Marimekon luottodesigner Kristina Isolan möhläys: tämä oli plagioinut Metsänväki-kuosiinsa ukrainalaisen Maria Primatsenkon ”Rotta matkalla”-maalauksen puut käytännössä yksi yhteen kopioimalla. (HS: Marimekon kangas on toisen teoksen kopio)

Tapauksen ympärillä käyty keskustelu on myös hyvä osoitus siitä, miten eri tavoilla immateriaalioikeuksiin voi suhtautua. Toisaalta se myös samalla ilmentää sitä, miten merkityksettömiä immateriaalioikeudet joissain tapauksissa ovat. Lue koko artikkeli…

Tekijänoikeustuomiot ihmisoikeuksien vastaisia? ”Close, but no cigar”

Ruotsin piraattipuolueen kantaisä Rick Falkvinge blogasi pari päivää sitten Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen eli EIT:n Ashby Donald ja muut v. Ranska -tuomiosta (tuomion englanninkielinen lyhennelmä ja kommentaari tässä, alkuperäinen ranskankielinen tuomio tässä).

Kirjoituksessaan Falkvinge katsoo, että:

  1. tuomiollaan EIT vahvisti, että tekijänoikeudet ovat ihmisoikeuksien, erityisesti sananvapauden kanssa ristiriidassa; ja
  2. koska tekijänoikeus on tavallisen lain tasolla ja sananvapaus taas ihmisoikeus, sananvapaus syrjäyttää tekijänoikeuden; ja täten
  3. ketään ei voida tuomita tekijänoikeuksien rikkomisesta, elleivät perusoikeuksien rajoitusedellytykset tuomitessa täyty.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset taas ovat 1) rajoituksella täytyy olla hyväksyttävä peruste 2) rajoituksen tulee olla lakiin perustuva ja 3) rajoituksen täytyy olla demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön (necessary).

Ainakin omassa Facebook-kaveripiirissäni linkit Falkvingen kirjoitukseen lentelivät ympäriinsä hurraavilla kommenteilla ryyditettynä – ”A considerable step in the right direction” ja niin edelleen.

Minusta kuitenkin kuulosti oudolta, että ihmisoikeustuomioistuin olisi alkanut soveltaa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä tuomiotasolla. Kävinkin lukemassa tuomion kommentaarin Falkvingen tekstin luettuani ja noh… eihän se nyt ihan niin mennyt. Lue koko artikkeli…