Fanitaide, parodia ja fanitaide parodiana

BM-Ankat

Aina välillä tulee vastaan erilaisia faniteoksia, joihin on liitetty jonkinlainen ”This is intended as a parody”-disclaimer. Disclaimerin tarkoituksena mitä ilmeisimmin on välttää erilaiset väitteet tekijänoikeusloukkauksista. Herää kysymys, voiko fanitaide olla parodiaa.

Usein tällaisilla disclaimereilla ei ole sitä vaikutusta kuin niiden käyttäjät toivoisivat, mutta miksi? Vilkaistaanpa taas lakia ja oikeustiedettä.

Olen aiemminkin kirjoittanut fanitaiteesta ja hahmon tekijänoikeudesta, mutta kirjoituksen jälkeen on tullut jonkin verran uutta dataa aiheesta ja toisaalta aiempi kirjoitukseni ei käsitellyt parodiaa lainkaan.

Joten olkaa hyvät.

Lue koko artikkeli…

Rasistinatseista ja kunnianloukkauksesta

Tuomarin nuija

Pari viime päivää on kohistu äärioikeistolaisen, oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan ja toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkausoikeudenkäynnistä.

Lokka on tunnettu maahanmuuttokriitikko ja omien sanojensa mukaan valtakunnanrasisti. Useat ovat myös kutsuneet häntä natsiksi. Käsittääkseni Lokka ei pidä itseään natsina, mutta kuitenkin vähintään äärioikeistolaisena.

Vehkoo oli Facebook-statuspäivityksessään kutsunut Lokkaa rasistiksi ja epäsuorasti vihjannut hänen olevan natsitrolli natsipelle*. Lokka oli tehnyt asiasta tutkintapyynnön. Ei siksi, että olisi nimityksistä loukkaantunut, vaan koska halusi omien sanojensa mukaan ”näpäyttää” Vehkoota. Poikkeuksellisesti syyttäjä kiinnostui jutusta ja vei homman oikeuteen.

Julkisuudessa on kyselty, eikö rasistia saa kutsua rasistiksi tai natsia natsiksi – jos se on totta, eihän se voi olla kunnianloukkaus? Ja jos henkilö itsekin käyttää tällaisia termejä itsestään, niin sitä suuremmalla syyllä tällaisten termien pitäisi olla ok.

No juu, mutta ei ihan. Joten vilkaistaanpa, mitä rikoslaki kunnianloukkauksesta sanoo.

Lue koko artikkeli…

Pelistreamaus, raha ja laki

Streamaus

HUOMAUTUS 18.1.2021: Tämä artikkeli on vanhentunut ja sisältää nykyisen lain kannalta virheellistä tietoa! Katso uusi versio tästä.

Nykymuotoinen internet on mahdollistanut ansaintamalleja, joita ei vielä kymmenen vuotta sitten osattu kuvitellakaan. Kickstarter, Twitch, IndieGoGo, Patreon, Ko-Fi, kotimainen Mesenaatti.me ja monet muut palvelut ovat mahdollistaneet rahoituksen projekteille, joita ei muuten olisi olemassakaan.

Eikä kyse välttämättä ole varsinaisesta projektista. Ihmiset tuottavat internetiin sisältöä ilmaiseksi ja rahaa vastaan. Yksi suosittu sisällön tyyppi on nk. pelistreamaus. Pelistreamauksessa lähetyksen “juontaja” eli streamaaja pelaa peliä ja heittää läppää. Pelistreamaus on kasvava viihteen muoto ja alansa suosituimmat voivat tienata jopa miljoonia euroja.

Yksi tuntuva tulonlähde streamaajille on katsojilta saadut lahjoitukset. Lahjoituksia voi ajatella tippinä eli juomarahana: katsojat haluavat kiittää henkilöä, joka on heitä viihdyttänyt.

Mutta kuten useimmat tietävät, Suomessa ei ole ihan yksinkertaista antaa toiselle rahaa niin, että se menisi täysin lain kirjaimen mukaan.

Lue koko artikkeli…

#tissivakogate paljastaa liberaalin ja konservatiivisen pukeutujan erot

#tissivakogate

Alma Talent julkaisee Juristikirjettä, joka on lakialan toimijoille suunnattu kevyehkö uutismedia. Juristikirjeessä on lakialalta uutisia, haastatteluja ja muunlaista lakialan sisältöä. Männäviikolla Juristikirje julkaisi Ulla Raskin kirjoituksen, joka koski juristinaisten pikkujoulupukeutumista.

Aiheutui suhteellisen pienten piirien internetkiehuntaa, kun kirjoituksessa luki:

”Helman on syytä ulottua ainakin polveen asti, eikä ylävartalon ihoa tule näyttää ylenpalttisesti. Etenkään rintavaon vilautteluun ei ole perustetta, ellei halua seuraavassa palaverissa arvuutella, välkkyykö vastapuolella pöytää mielessä pikkujoulujen antava décolleté vai käsillä oleva asiakysymys.”

Lue koko artikkeli…