Pelistreamaus, raha ja laki

Streamaus

HUOMAUTUS 18.1.2021: Tämä artikkeli on vanhentunut ja sisältää nykyisen lain kannalta virheellistä tietoa! Katso uusi versio tästä.

Nykymuotoinen internet on mahdollistanut ansaintamalleja, joita ei vielä kymmenen vuotta sitten osattu kuvitellakaan. Kickstarter, Twitch, IndieGoGo, Patreon, Ko-Fi, kotimainen Mesenaatti.me ja monet muut palvelut ovat mahdollistaneet rahoituksen projekteille, joita ei muuten olisi olemassakaan.

Eikä kyse välttämättä ole varsinaisesta projektista. Ihmiset tuottavat internetiin sisältöä ilmaiseksi ja rahaa vastaan. Yksi suosittu sisällön tyyppi on nk. pelistreamaus. Pelistreamauksessa lähetyksen “juontaja” eli streamaaja pelaa peliä ja heittää läppää. Pelistreamaus on kasvava viihteen muoto ja alansa suosituimmat voivat tienata jopa miljoonia euroja.

Yksi tuntuva tulonlähde streamaajille on katsojilta saadut lahjoitukset. Lahjoituksia voi ajatella tippinä eli juomarahana: katsojat haluavat kiittää henkilöä, joka on heitä viihdyttänyt.

Mutta kuten useimmat tietävät, Suomessa ei ole ihan yksinkertaista antaa toiselle rahaa niin, että se menisi täysin lain kirjaimen mukaan.

Lue koko artikkeli…

#tissivakogate paljastaa liberaalin ja konservatiivisen pukeutujan erot

#tissivakogate

Alma Talent julkaisee Juristikirjettä, joka on lakialan toimijoille suunnattu kevyehkö uutismedia. Juristikirjeessä on lakialalta uutisia, haastatteluja ja muunlaista lakialan sisältöä. Männäviikolla Juristikirje julkaisi Ulla Raskin kirjoituksen, joka koski juristinaisten pikkujoulupukeutumista.

Aiheutui suhteellisen pienten piirien internetkiehuntaa, kun kirjoituksessa luki:

”Helman on syytä ulottua ainakin polveen asti, eikä ylävartalon ihoa tule näyttää ylenpalttisesti. Etenkään rintavaon vilautteluun ei ole perustetta, ellei halua seuraavassa palaverissa arvuutella, välkkyykö vastapuolella pöytää mielessä pikkujoulujen antava décolleté vai käsillä oleva asiakysymys.”

Lue koko artikkeli…

Pelastin ihmishengen, vaikka ensin ajattelin jättää tytön kuolemaan

Sankarin toimintaympäristö Otaniemessä

Päädyin pari päivää sitten pelastamaan ihmishengen palatessani töistä kotiin.

Julkisilla kulkiessani teen bussi – metro -vaihdoksen Otaniemessä. Normaalisti vaihto on jopa tylsä toimenpide. Nyt ei ollut. Otaniemen metroasemalta (anteeksi, Aalto-yliopiston metroasemalta) on noin 100 metrin matka bussipysäkille. Jalkakäytävä rajoittuu pieneen pusikkoon (kuvassa). Sen ohi kulkiessani huomasin, että pusikossa makaa joku.

Vaikka muut vain kävelivät ohi, minä juoksin katsomaan, mikä on tilanne. Oliko joku saanut sairaskohtauksen? Kyllä oli: nokkospuskaan oli tuupertunut parikymppinen neitokainen, jonka kannoin nokkosten keskeltä ja herättelin. Soitin hänelle ambulanssin, koska hän ei selvästikään ollut ihan täysin tajuissaan, vaikka kykenikin vastaamaan kysymyksiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Tässä tarinassa on vain yksi huono puoli.

Se ei ole täysin totta.

Lue koko artikkeli…

Generation Zero – tappajarobottien tekijänoikeudet videopeleissä

Törmäsin ylläolevaan Generation Zero -pelin traileriin toissapäivänä. Peli sijoittuu 1980-luvun Ruotsiin, missä ihmiset ovat kadonneet ja tappajarobotit ovat ottaneet vallan. Pelaajan tehtävänä on selviytyä hengissä ja selvittää, miksi ihmiset katosivat, mistä robotit ovat tulleet, mitä on tapahtunut ja todennäköisesti valloittaa kansankoti takaisin.

Peli vaikuttaa minusta todella hyvältä, mutta vielä mielenkiintoisemman siitä tekee sen pinnan alla muhiva tekijänoikeuskänkkäränkkä, josta mm. ruotsin YLE eli SVT, sekä pelimediat PC Gamer ja EuroGamer ja ruotsalainen FZ ovat raportoineet.

Lue koko artikkeli…