Suostumus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia

Suostumus

#metoo-kampanjan jälkimainingeissa on Suomessakin alkanut keskustelu siitä, pitäisikö raiskauksen määritelmää muuttaa rikoslaissa niin, että jatkossa raiskaus määriteltäisiin etupäässä suostumuksen puutteen kautta. Toki raiskauksen määritelmästä on keskusteltu ennenkin, mutta nyt alkanut #suostumus2018-kampanja lienee näkyvin pyrkimys lainkohdan muuttamiseen.

Tällä hetkellä raiskaus on määritelty rikoslain 20 luvun 1 §:ssä siten, että kyseessä pitää olla sukupuoliyhteys, johon:

  1. Toinen on pakotettu väkivalloin,
  2. Väkivallalla uhkaamalla, tai
  3. Käyttämällä hyväksi toisen tiedottomuutta/sairautta/vammaisuutta/pelkotilaa tai muuta avutonta tilaa, jonka vuoksi hän on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka muulla kuin [väkivaltaan liittyvällä] uhkauksella pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen.

Jotkut keskustelijat ovat olleet sitä mieltä, että lainkohdan muuttaminen suostumuslähtöiseksi on yksinkertaista, koska ”suostumushan on aivan yksinkertainen asia” (esim. tämä Maija Aallon kolumni Helsingin Sanomissa).

Näin asia ei kuitenkaan ole. Suostumus on yksinkertainen asia vain periaatteessa.

Lue koko artikkeli…

Kyllä, rangaistuksen sinä haluat

Aita ja lukko

Ketään tuskin yllättää, jos kerron, että olen urallani hoitanut myös joitain rikostapauksia.

Tapaukset ovat olleet varsin vaihtelevia tietomurroista pahoinpitelyihin, seksuaalisiin ahdisteluihin ja petoksiin. Usein rikoksen uhri ottaa minuun yhteyttä ja kysyy, mitä pitäisi tehdä. Se on vain ja ainostaan hyvä asia, sillä vaikka Suomen viranomaiset osaavat useimmiten opastaa uhria eteenpäin, prosessi on kuitenkin uhrille raskas. Prosessissa ei sinällään ole mitään erityisesti vialla, mutta rikosprosessi on useimmille uusi tilanne.

Uudet tilanteet taas ovat pelottavia ja aiheuttavat epävarmuutta, vaikka olisi ”hyvien puolella”.

Lue koko artikkeli…

Saako karmaisevaa klovnia kumauttaa käkättimeen?

Viime aikoina on mediassa puhuttu ”tappajaklovneista”. Kyseessä ovat siis ihmiset, jotka ovat klovniasuihin pukeutuneina pelotelleet ja joissain tapauksissa jopa pahoinpidelleet ihmisiä. Nyt ilmiö on ilmeisesti rantautunut Suomeenkin. Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pelleasuiset henkilöt olisivat pelotelleet lapsia Tuusulassa mm. moottorisahalla (ks. esim. MTV:n uutinen).

Tällaisten ”klovnihyökkäysten” yleistyessä kysymys kuuluu, saako pelottelevaa pelleä pamauttaa pläsiin?

Lue koko artikkeli…

Rasismia ei voi kieltää – rasistiset järjestöt voi ja pitääkin

Tämänhetkisten tietojen valossa natsistinen Suomen Vastarintaliike aiheutti yhden ihmisen kuoleman mielenosoituksessaan noin kaksi viikkoa sitten. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella yksi SVL:n aktiiveista potkaisi Asema-aukiolla sivullista miestä, joka oli käynyt ilmaisemassa mielipiteensä SVL:n toiminnasta. Potkun seurauksena uhri kaatui ja löi takaraivonsa kiveykseen. Viikkoa myöhemmin mies kuoli.

Hyökkäys herätti keskustelua siitä, voisiko ja tulisiko järjestäytynyt rasismi erikseen kriminalisoida. Järjestäytynyttä rasismia vastustava Huominen ilman pelkoa -kampanja (rasismirikoslakiin.fi) sai tuulta alleen.

Asian tiimoilta julkisuudessa käydyt keskustelut ovat olleet juridisesti epätarkkoja ja käsitteellisesti harhaanjohtavia. Sekaisin ovat menneet rasismin ja rasististen järjestöjen kriminalisointi. Nähdäkseni tämä epätarkkuus vaivasi myös aiheesta tehtyä Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen haastattelua.

Tämän käsitteellisen epäselvyyden vuoksi suhtauduin itsekin HIP-kampanjaan nuivasti. Mieli kuitenkin muuttui.

Lue koko artikkeli…

Sananvapaus ja vihapuhe, osa 1/2: vihapuheen kriminalisointi kaventaa sananvapautta

Minulla oli ilo ja kunnia olla Finnish Internet Forum 2016:ssa ”Sananvapaus ja vihapuhe”-paneelikeskustelun osanottajana. Muut keskustelijat olivat vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, vihapuhetutkija Reeta Pöyhtäri ja Suomen Punaisen Ristin verkkotuottaja Seppo Kujanpää. Alustajana toimi ulkoasiainministeriön oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta ja moderaattorina Joonas Mäkinen Electronic Frontier Finland ry:n hallituksesta.

Joonas oli toivonut minulta näkemyksiä erityisesti siitä, miten vihapuhe näkyy laissa, mitä sille on tehty, mitä sille ollaan tekemässä ja tarvitaanko Suomeen erityistä vihapuhesääntelyä tai muita keinoja.

Näet tapahtuman tallenteen tästä. Paneeli alkaa 02:29:17, oma alustukseni 02:52:30 lähtien. Koska tallenne todennäköisesti katoaa jossain välissä (ja koska blogiteksti voi olla kätevämpi kuin 1,5 h kestävä paneelitallenne), kirjoitin muutaman näkemyksen blogimuotoon. Asiasta tulee parikin kirjoitusta, jotta saan kaiken oleellisen mukaan. Joitain suullisesti mainittuja asioita olen poistanut ja joitain olen lisännyt. Ydin pysyy toki samana.

Mutta asiaan.

Lue koko artikkeli…