Nyt-liitteen Matti Koskinen kirjoitti, että Suomen pelialalla menee taloudellisesti hyvin, mutta ”Ruotsissa tehdään parempia pelejä”. Todisteena Koskisella oli se, että suomalaisista peleistä ei kirjoiteta koskaan kulttuurisivuilla, ainoastaan taloussivuilla.
Ongelmana Koskisen mukaan on, että ”- – pelit ovat muutakin kuin rahaa. Ne ovat teoksia, taidetta, tarinankerrontaa ja vaikuttavia kulttuurituotteita”.
Tässä Koskinen on oikeassa, mutta tipahtaa toiseen ansaan.
”Kansallismielisiä” (lue: rasistisia) katupartioita pyörittävä Soldiers of Odin hyväksyttiin yhdistysrekisteriin.
Blogaaja-aktivisti-juristi Saku Timosen mukaan Odinin soturit ovat uhkailleet heidän toimintaansa pilkkaavaa Loldiers of Odin -pelleryhmää oikeustoimilla, koska ”Sellaista nimeä ei saa käyttää minkä voi rinnastaa meihin, koska olemme rekistöröitynyt yhdistys. Esim. Loldiers of Odin on liian lähellä ja asianajajan mukaan voimme vetää käräjille”, kommentoi Soldiers of Odinin perustaja Mika Matias Ranta Facebookissa.
Toisaalta yksityinen henkilö on hakenut Soldiers of Odin -tavaramerkkiä (PRH:n hakemusnumero T201650387). Ideana on ilmeisesti estää Soldiers of Odinia käyttämästä tekstiä vaatteissa: jos joku omistaa kyseisen tavaramerkin, Odinin Soturit eivät voi sitä enää käyttää.
Onko näin? No ei ihan.
Somemarkkinoinnin uusin trendi buzzword on työntekijälähettilyys. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että yhtiön rivityöntekijät markkinoivat ja mainostavat yhtiötä sosiaalisessa mediassa. Tämä on hienoa, koska tavisten sana on autenttisempi kuin yhtiön markkinaosaston tuuttaamien juttujen.
Ja 99 % suomalaisyrityksistä tulee sössimään työntekijälähettilyysprojektinsa. Ai miksikö? Siihen on viisi syytä.
Viime päivinä on somekuohuttu pääasiassa Suomen poliisijohdon lausunnoista.
Ensin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi rasistisin motiivein toimivien katupartioiden olevan hyvä juttu (HS). Sitten Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoi brittiläisessä The Telegraph -lehdessä, että naisten seksuaalinen ahdistelu on täysin ulkomaalaisten aiheuttama ilmiö ja että suomalaismiehet eivät ole koskaan ahdistelleet naisia Suomessa.
Paitsi että kumpikaan ei itse asiassa sanonut mitään tällaista.
Yle uutisoi tänään, että ”Suomen laki ei vielä tunne virtuaalisia varkauksia”.
Tämä pitää paikkansa. Suomen laista ei löydy rikosnimikettä ”virtuaalinen varkaus”. Juttua varten haastateltu Pelaaja-lehden päätoimittaja Miika Huttunen toteaakin, että:
”Yhdysvalloissa ja Aasiassa lainsäädäntö on jo reagoinut tähän, siellä virtuaalinen omaisuus rinnastetaan oikeaan omaisuuteen. Suomessa ilmiö on niin tuore, ettei lainsäädäntö ole pysynyt ihan perässä.”
Huttunen on valitettavasti erehtynyt. ”Virtuaalisiin varkauksiin” puuttuminen ei nimittäin edellytä yhtäkään näistä: