Tekijänoikeustuomiot ihmisoikeuksien vastaisia? ”Close, but no cigar”

Ruotsin piraattipuolueen kantaisä Rick Falkvinge blogasi pari päivää sitten Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen eli EIT:n Ashby Donald ja muut v. Ranska -tuomiosta (tuomion englanninkielinen lyhennelmä ja kommentaari tässä, alkuperäinen ranskankielinen tuomio tässä).

Kirjoituksessaan Falkvinge katsoo, että:

  1. tuomiollaan EIT vahvisti, että tekijänoikeudet ovat ihmisoikeuksien, erityisesti sananvapauden kanssa ristiriidassa; ja
  2. koska tekijänoikeus on tavallisen lain tasolla ja sananvapaus taas ihmisoikeus, sananvapaus syrjäyttää tekijänoikeuden; ja täten
  3. ketään ei voida tuomita tekijänoikeuksien rikkomisesta, elleivät perusoikeuksien rajoitusedellytykset tuomitessa täyty.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset taas ovat 1) rajoituksella täytyy olla hyväksyttävä peruste 2) rajoituksen tulee olla lakiin perustuva ja 3) rajoituksen täytyy olla demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön (necessary).

Ainakin omassa Facebook-kaveripiirissäni linkit Falkvingen kirjoitukseen lentelivät ympäriinsä hurraavilla kommenteilla ryyditettynä – ”A considerable step in the right direction” ja niin edelleen.

Minusta kuitenkin kuulosti oudolta, että ihmisoikeustuomioistuin olisi alkanut soveltaa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä tuomiotasolla. Kävinkin lukemassa tuomion kommentaarin Falkvingen tekstin luettuani ja noh… eihän se nyt ihan niin mennyt. Lue koko artikkeli…

Moraalittomat lääkärit ja tiukkapipoiset asianajajat

Minusta on tavattoman mielenkiintoista vertailla lääkäreitä ja lakimiehiä (ks. kirjoitukseni lääkäreistä ja juristeista Hyvejohtajuudessa). Molemmat ovat maailman vanhimpia ammatteja. Molemmat ovat yhteiskunnallisesti erittäin arvostettuja. Molemmissa ammateissa on erittäin vahva eettinen ja moraalinen sidos. Ja niin edelleen.

Perinteisen tulkinnan mukaan lakimiehet ovat moraalittomia paskiaisia ja lääkärit pyhimyksiä.

Noh, riippuu toki tulkinnasta. Nelosen uutiset (Linkki Hesarin uutisoimaan videopätkään tässä) ja Helsingin Sanomat (maanantai 4.2.2013, linkki tässä) olivat tutkineet, millaisista jutuista rikosasioita hoitavat asianajajat kieltäytyisivät. Lue koko artikkeli…

Äärioikeisto vai äärivasemmisto, kas siinä pulma

30.1.2013 oli mielenkiintoinen päivä. Vasemmistopuolueen Li Andersson ja Dan Koivulaakso sekä toimittaja Mikael Brunila olivat kirjoittaneet kirjan ”Äärioikeisto Suomessa” ja olivat pitämässä kirjan julkaisutapahtumaa Jyväskylässä, kun paikalle saapui muutama äärioikeiston jäsen, jotka hyökkäsivät järjestyksenvalvojien sekä parin järjestystä vapaaehtoisesti valvoneen henkilön kimppuun. Yhtä vapaaehtoista puukotettiin.

Hyökkäyksestä heräsi välittömästi keskustelua. ”Äärioikeiston hyökkäys”, ”äärivasemmiston false flag -operaatio”, ”uusnatsien kampanja” – jne.

Pakkaa sekoitti eurooppaministeri Alexander Stubb, joka tweettasi ”Voisiko joku kertoa mikä on Euroopan äärioikeiston ja -vasemmiston ero nykyään? En oikeasti tiedä. Kertokaa please”. Lue koko artikkeli…

Satunnaisia havaintoja ”Chisugatesta”

Suurin ”Chisugate”-kohu on jo laantunut ja tapauksesta on jo kirjoitettu paljon. Jos joku tekijänoikeusasioista kiinnostunut on kuitenkin asunut luolassa viimeisen viikon, kerrattakoon tärkeimmät:

Eräs perheenisä kertoi Facebookissa, että hänen 9-vuotias tyttärensä oli vahingossa ladannut torrenttina Chisun uuden levyn, kun oli halunnut kuunnella sitä ennen ostoa. Lataus oli kuitenkin huomattu TTVK ry:n valvonnassa ja nämä olivat lähettäneet isälle ”sovintokirjeen”, jossa vaadittiin maksamaan 600 euroa ja pysymään asiasta vaiti, tai tapaus selvitettäisiin sektorilla poliisi/käräjäoikeus. Isä ei suostunut. Eräänä päivänä sitten paikalle saapuikin kaksi poliisia kotietsintälupien kanssa ja ilmoitti, että isää epäillään tekijänoikeusrikoksesta ja takavarikoi tyttären ”Nalle puh -tarroilla koristellun läppärin”.

Kuten sanoin, tapausta on käsitelty laajasti eri blogikirjoituksissa sekä uutisissa, mutta muutama asia on mielestäni jäänyt vähän liian vähälle huomiolle. Lue koko artikkeli…

Osta nyt ihania Suklaaunelma® 200 g Herkullisen Pehmeä -konvehteja!

Viestintäkonsulttikaverini Katleena Kortesuo kampanjoi kovasti täsmätekstin puolesta. Täsmäteksti ei sinällään ole mitään magiaa, vaan kuten Katleenan kirjoituksistakin käy ilmi, se on selkeää ja ennen kaikkea luettavaa tekstiä. Se on siis kapulakielen vastakohta.

Järkyttyneenä Katleena kertoi minulle, että asiakaspalvelijoiden täsmätekstikoulutuksessa asiakas oli todennut, että ”mitäs me nyt tehdään, kun meidän juristit juuri neuvoivat, ettei kirjoitusasusta saa livetä!” – juristit olivat nimittäin kertoneet, ettei firman asiakaspalvelussa missään tapauksessa saa kirjoittaa näin:

Osta nyt Herkullisen Pehmeitä Suklaaunelmia 200 gramman pakkauksessa!

Lakiveijareiden mukaan ainoa hyväksyttävä tapa oli kirjoittaa näin:

Osta nyt Suklaaunelma® 200 g Herkullisen Pehmeä -konvehteja!

Katleenan kysymys oli hyvä: miksi juristit neuvovat kirjoittamaan tällä tavalla? On selvää, että juristimainen kapulakieli on äärimmäisen huonoa kieltä.

Lyhyesti kyse on taistelusta tavaramerkin vesittymistä vastaan. Lue koko artikkeli…